Posts: Page 4

350 Suomi ry:n vuosikokous 28.4.2016 klo 18 @ Aalto Design Factory

Tervetuloa 350 Suomi ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen torstaina 28.4.2016 klo 18 Aalto Design Factoryn (Betonimiehenkuja 5 C) Studiossa!

Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta vain jäsenillä on äänioikeus. Jos et vielä ole jäsen (tai vuoden 2016 jäsenmaksu on vielä maksamatta), suuntaa Jäsenyys-sivuille (https://world.350.org/finland/jasenyys/) viimeistään to 28.4. klo 12. Kokouksessa valitaan myös yhdistykselle uusi hallitus ja puheenjohtaja, joten jos sinulla on kiinnostusta asettua ehdolle, kannattaa varautua esittelemään itsensä! (Ja halutessasi voit kertoa siitä myös ilmoittautumislomakkeessa.)

Kokoukseen olet tervetullut myös ilmoittautumatta, mutta pizzatarjoilun mitoittamiseksi toivomme ilmottautumisia viimeistään to 28.4. klo 12 mennessä tällä lomakkeella: https://docs.google.com/forms/d/1dVST5UUkFZa2OboEQrDk-bDyW4MZm8ZAoyR7OVqWslQ/viewform. Ilmoitathan samalla mahdollisista allergioistasi ja erikoisruokavalioista (tarjoilu on vegaaninen). Myös etäosallistuminen skypellä on mahdollista, ilmoitathan silloin myös skype-tunnuksesi.

Kokousasiakirjat löytyvät täältä: https://drive.google.com/folderview?id=0BzwAuG9dws-YaXgyNldxV0tWYkk&usp=sharing

Kokouksen Facebook-event: https://www.facebook.com/events/972880456152960/

Kokouksen esityslistan löydät alta. Tervetuloa!

Vuosikokouksen esityslista

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
8. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
9. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus
10. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä
11. Sääntömuutoksen hyväksyminen
12. Muut esiin tulevat asiat
13. Kokouksen päättäminen…

Rahat pois fossiilisista Helsingin yliopisto -keskustelutilaisuus ke 20.4.2016 klo 17:00-18:30

Tule keskustelemaan kanssamme kansainvälisestä Rahat pois fossiilisista / Fossil Free –kampanjasta, joka on yritys luoda tarvittavaa poliittista liikkumatilaa ilmastonmuutosta hillitseville toimille vähentämällä fossiilisten polttoaineiden tuottajien vaikutusvaltaa. Keskustelutilaisuus järjestetään Aleksanterinkadun Tiedekulmassa (Aleksanterinkatu 7) 20.4. klo 17:00-18:30.

Pyrimme tieteidenväliseen keskusteluun, jossa lähestymme kampanjaa ja ilmastonmuutosta monesta eri näkökulmasta. Kanssamme keskustelevat:

Tero Toivanen, tohtorikoulutettava, poliittinen talous, BIOS-tutkimusyksikkö
Syksy Räsänen, kosmologi
Iina Koskinen, filosofi, Tiedesihteeri, Future Earth Suomi – globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea
Mira Käkönen, sosiologi ja kehitysmaatutkija

Tilaisuuden Facebook-event: https://www.facebook.com/events/828348867287091/

Jos et pääse paikalle, suoraa lähetystä voit seurata osoitteessa: https://www.helsinki.fi/tiedekulma-live

Allekirjoita kampanjan vetoomus täällä: https://campaigns.gofossilfree.org/petitions/university-of-helsinki-go-fossil-free 

Sijoitusten myyminen on yksi voimakkaimmista institutionaalisen sijoittamisen vaikuttamiskeinoista. Yhteiskunta tarvitsee edelläkävijöitä. Tehdään Helsingin yliopistosta sellainen!

Mitä rahat pois fossiilisista tai divestment tarkoittaa?

Sijoittamisen vastakohtaa eli sijoitusten myyntiä. Tarkemmin sen voidaan ajatella tarkoittavan sijoitusten myyntiä erityisesti epäeettistä ja vastuutonta liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä. Kampanjan tarkoituksena on rohkaista sijoittajia siirtämään sijoituksensa pois 200:sta hiilidioksidibudjetiltaan suurimmasta öljyä, kaasua ja kivihiiltä tuottavasta yhtiöstä.

Miksi rahat pois fossiilisista?

Sijoitusten myymisen perustelut ovat niin ympäristölliset, taloudelliset, moraaliset kuin poliittisetkin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ihmiskunnan tulisi vähentää kasvihuonekaasujen tuottamista ilmakehään.

Tutkijat ovat arvioineet maailman fossiilisten polttoaineiden varantojen sisältävän 2795 gigatonnia hiilidioksidia. Carbon Tracker Initiative on arvioinut, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle 2°C, jäljellä oleva hiilidioksidibudjetti on 565 gigatonnia aikavälille 2010-2050. Nykyisellä tahdilla ylitämme tuon rajan jo 15-25 vuodessa. Lisäksi jo 200 suurinta öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiötä pitävät hallussaan 745 gigatonnin edestä hiilidioksidia (CO2). Kaikki maailman fossiilisten polttoaineiden varannot vastaavat siis viisinkertaisesti sitä määrää, mitä voimme vielä päästää ilmakehään jotta pystyisimme pitämään ilmaston lämpenemisen sovitusti alle 2°C.

Ponnistelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskittyneet liiaksi fossiilisten polttoaineiden kysyntään eli niiden kulutuksesta aiheutuneisiin päästöihin ja niiden vähentämiseen. Kysyntämekanismit eivät kuitenkaan ole toistaiseksi tuottaneet haluttuja päästövähennyksiä. Tästä syystä keinovalikoimaa tulisikin laajentaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, johon vaikuttaminen voisi asiantuntijoiden mukaan auttaa saavuttamaan halutut päästövähennykset nopeammin ja mahdollisesti matalammilla kustannuksilla. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tuotantopuolen mekanismien hyödyntäminen ei ole ollut tähän mennessä poliittisesti ”mahdollista”, koska useat valtiot ovat riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden myynnistä saatavista tuloista.

Kansainvälinen Rahat pois fossiilisista / Fossil Free -kampanja on yksi yritys luoda tarvittavaa poliittista liikkumatilaa vähentämällä fossiilisten polttoaineiden tuottajien vaikutusvaltaa. Sijoitusten myyminen on yksi voimakkaimmista institutionaalisen sijoittamisen vaikuttamiskeinoista. Se auttaa vähentämään sosiaalista hyväksyntää, jonka varjolla nämä kestämätöntä liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat voineet toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan.

Kestämättömän liiketoiminnan tukeminen lyhyen aikavälin voitontavoittelun takia on moraalitonta ja vastuutonta. Monet näistä yrityksistä käyttävät suunnattomasti rahaa poliitikkojen tukemiseen maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat merkittävästi lainsäädäntöön, rahoittavat etujaan ajavia etujärjestöjä ja vastaanottavat mittavia valtiontukia vuosittain.

Miksi Helsingin yliopiston

Power Shift 2016 – Työryhmän esittely

Power Shift tulee jälleen ja osittain uudella työryhmällä. Tapahtumapaikkana toimii Forssa, jota tullaan myös esittelemään blogin kautta myöhemmin. Nyt kuitenkin kerromme millaista porukkaa löytyy tämän vuoden Power Shiftin takaa!

Hannele: Hei kaikille, olen vuoden 2016 Power Shiftin tapahtumakoordinaattori. Pidän siis huolta kokonaiskuvasta. Minusta on todella jännittävää olla viemässä Power Shiftia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Osallistuin ensimmäisen kerran Power Shiftiin syksyllä 2015 ja en ollut aiemmin kuullutkaan tapahtumasta. Espoossa vietetyn viikonlopun jälkeen innostuimme kaverin kanssa lähtemään Ruotsiin Malmön Power Shiftiin muutamaa viikkoa myöhemmin. Viimeistään Ruotsissa sytyin täysin Power Shiftille. Ilmapiiri oli kansainvälinen ja mieletön yhteisöllisyys oli voimaannuttava kokemus. Tämän jälkeen halusin ehdottomasti olla mukana seuraavan Suomen Power Shiftin järjestelyissä.

Opiskelen Kestävää kehitystä ammattikorkeakoulussa ja tapahtumat ovat intohimoni. Power Shiftin järjestäminen yhdistää nämä kaksi minulle tärkeää teemaa.

Elina: Olen vuoden 2016 Power Shiftin viestinnän koordinaattori. Olen ikuinen ja ylikoulutettu opiskelija sekä jonkinmoinen ilmastoaktivisti. Näissä merkeissä olen palavereissa istumisen ja Ristituuleen-nimellä someilun lisäksi mm. osallistunut Arktis-mielenosoitukseen sekä jakanut pipareita kaupunginvaltuutetuille ja kirjoittanut kynttilöin Hiilivapaa Helsinki Tuomiokirkon portaille.

Vuonna 2015 olin mukana Power Shiftin ohjelmaryhmässä ja auttelin käytännön asioissa. Power Shift oli antoisa kokemus, vaikka itse tapahtumaviikonloppu olikin kulissien takana uskomattoman tapahtumarikas ja väsyttäväkin. Halusin lähteä tänä vuonna mukaan tekemään viestintää, sillä opiskelen sitä Avoimessa yliopistossa.

Mari: Päädyin Power Shiftin viestintätiimiin kun Hannele kyseli voisinko ottaa mahdollisen vetovastuun blogin ylläpitämisestä ja osittain sisällön ideoinnista. Power Shift ei siis itselleni ollut kovin tuttu ennen tätä, mutta vähitellen kokonaisuus on alkanut hahmottua. Bloggaaminen on jo itselleni tuttua, sillä aloitin noin puoli vuotta sitten oman blogin. Blogissani käsittelen lähinnä intohimoani luonnonkosmetiikkaan ja elämääni vegaanina. Opiskelen Hannelen kanssa Kestävää kehitystä Forssassa. 

Viestintäryhmämme toimii ohjelmaryhmän tukena ja kertoo tulevasta tapahtumasta, sen suunnittelusta sekä myös ajankohtaisista ilmastotapahtumista, jotka voivat kiinnostaa tulevia Power Shiftin osallistujia. Blogi on yksi viestinnän kanavista, tulevaisuudessa keskitämme sen lisäksi voimiamme Facebook-tapahtumaan. Meitä voi seurata myös Twitterissä nimellä @350suomi. Mukaan mahtuu, jos viestintä kiinnostaa!

Lisää työryhmän esittelyitä on tulossa myös videolla!…

Rahat pois fossiilisista Helsingin yliopisto -keskustelutilaisuus 20.4.2016

Tule keskustelemaan kanssamme kansainvälisestä Rahat pois fossiilisista / Fossil Free –kampanjasta, joka on yritys luoda tarvittavaa poliittista liikkumatilaa ilmastonmuutosta hillitseville toimille vähentämällä fossiilisten polttoaineiden tuottajien vaikutusvaltaa. Keskustelutilaisuus järjestetään Aleksanterinkadun Tiedekulmassa (Aleksanterinkatu 7) 20.4. klo 17:00-18:30. Sijoitusten myyminen on yksi voimakkaimmista institutionaalisen sijoittamisen vaikuttamiskeinoista. Yhteiskunta tarvitsee edelläkävijöitä. Tehdään Helsingin yliopistosta sellainen!

Tilaisuuden Facebook-event: https://www.facebook.com/events/828348867287091/

Allekirjoita kampanjan vetoomus täällä: https://campaigns.gofossilfree.org/petitions/university-of-helsinki-go-fossil-free 

Mitä rahat pois fossiilisista tai divestment tarkoittaa?

Sijoittamisen vastakohtaa eli sijoitusten myyntiä. Tarkemmin sen voidaan ajatella tarkoittavan sijoitusten myyntiä erityisesti epäeettistä ja vastuutonta liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä. Kampanjan tarkoituksena on rohkaista sijoittajia siirtämään sijoituksensa pois 200:sta hiilidioksidibudjetiltaan suurimmasta öljyä, kaasua ja kivihiiltä tuottavasta yhtiöstä.

Miksi rahat pois fossiilisista?

Sijoitusten myymisen perustelut ovat niin ympäristölliset, taloudelliset, moraaliset kuin poliittisetkin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ihmiskunnan tulisi vähentää kasvihuonekaasujen tuottamista ilmakehään.

Tutkijat ovat arvioineet maailman fossiilisten polttoaineiden varantojen sisältävän 2795 gigatonnia hiilidioksidia. Carbon Tracker Initiative on arvioinut, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle 2°C, jäljellä oleva hiilidioksidibudjetti on 565 gigatonnia aikavälille 2010-2050. Nykyisellä tahdilla ylitämme tuon rajan jo 15-25 vuodessa. Lisäksi jo 200 suurinta öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiötä pitävät hallussaan 745 gigatonnin edestä hiilidioksidia (CO2). Kaikki maailman fossiilisten polttoaineiden varannot vastaavat siis viisinkertaisesti sitä määrää, mitä voimme vielä päästää ilmakehään jotta pystyisimme pitämään ilmaston lämpenemisen sovitusti alle 2°C.

Ponnistelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskittyneet liiaksi fossiilisten polttoaineiden kysyntään eli niiden kulutuksesta aiheutuneisiin päästöihin ja niiden vähentämiseen. Kysyntämekanismit eivät kuitenkaan ole toistaiseksi tuottaneet haluttuja päästövähennyksiä. Tästä syystä keinovalikoimaa tulisikin laajentaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, johon vaikuttaminen voisi asiantuntijoiden mukaan auttaa saavuttamaan halutut päästövähennykset nopeammin ja mahdollisesti matalammilla kustannuksilla. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tuotantopuolen mekanismien hyödyntäminen ei ole ollut tähän mennessä poliittisesti ”mahdollista”, koska useat valtiot ovat riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden myynnistä saatavista tuloista.

Kansainvälinen Rahat pois fossiilisista / Fossil Free -kampanja on yksi yritys luoda tarvittavaa poliittista liikkumatilaa vähentämällä fossiilisten polttoaineiden tuottajien vaikutusvaltaa. Sijoitusten myyminen on yksi voimakkaimmista institutionaalisen sijoittamisen vaikuttamiskeinoista. Se auttaa vähentämään sosiaalista hyväksyntää, jonka varjolla nämä kestämätöntä liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat voineet toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan.

Kestämättömän liiketoiminnan tukeminen lyhyen aikavälin voitontavoittelun takia on moraalitonta ja vastuutonta. Monet näistä yrityksistä käyttävät suunnattomasti rahaa poliitikkojen tukemiseen maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat merkittävästi lainsäädäntöön, rahoittavat etujaan ajavia etujärjestöjä ja vastaanottavat mittavia valtiontukia vuosittain.

Miksi Helsingin yliopiston pitäisi siirtää rahat pois fossiilisista?

Yliopistoilla on moraalinen vastuu yhteiskunnan korkeimman tiedon lähteinä hyödyntää omassa toiminnassaan parasta olemassa olevaa tietoa. Tiedeyhteisön yhteisymmärrys on kiistaton. Emme voi polttaa edes puolta maailmanlaajuisista fossiilisten polttoaineiden tunnetuista varannoista aiheuttamatta tuhoisaa ilmaston lämpenemistä.

Ilmastotieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin yksittäinen syy …

Lehdistötiedote: 280 organisaatiota Euroopasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista tuomitsee sijoittajansuojan sisällyttämisen TTIP-sopimukseen

Maanantaina 22 helmikuu 2016 – juuri käynnistyvien TTIP-neuvottelujen 12. kierroksen alla – 280 kansalaisjärjestöä ja verkostoa eri puolilta Eurooppaa ovat Yhdysvaltain ja Kanadan ryhmien tukemina vaatineet Euroopan komissiota ja Yhdysvaltain kaupallisia edustajia poistamaan välimiesmenettelyn (Investor State Dispute Mechanism, ISDS) ja sitä korvaavan ICS-menettelyn (Investor Court System) TTIP:stä, CETA:sta ja kaikista muista kauppasopimuksista. Asia palaa neuvottelupöytään kahden vuoden tauon jälkeen sen päädyttyä edellisellä kerralla umpikujaan.

Julkilausuman allekirjoittajat tuomitsevat Euroopan komission toimet ISDS-sääntelyoikeuden uudelleen nimittämiseksi. Myös ICS:ään sisältyvä sääntelyoikeus voisi merkittävällä tavalla rikkoa kansallisten hallitusten esimerkiksi kansanterveyttä, ympäristöä ja yhteiskuntaa suojaavia lainsäädännöllisiä oikeuksia. Keskeiset huolenaiheet, joiden vuoksi 145 000 vastaajaa sanoi TTIP:n ISDS-mekanismille ei Euroopan komission järjestämän julkisen konsultaation aikana, pätevät myös ICS-tuomioistuimeen. Näitä ovat:

• sekä ISDS ja ICS antavat laajamittaiset oikeudet ulkomaisille sijoittajille, mikä syrjii kotimaisia sijoittajia ja yhteisöjä ilman mitään näyttöä siitä, että ne hyödyttäisivät koko yhteiskuntaa.

• sekä ISDS että ICS voivat pakottaa hallituksia käyttämään miljardeja euroja veronmaksajien varoja yrityksille maksettaviin korvauksiin kansanterveyden, ympäristönsuojelun, työllisyyden tai muun julkishyödyllisen politiikan edistämisestä, julkishallinnollisista toimista ja jopa tuomioistuinten päätöksistä. Ne eivät takaa, etteivätkö yksityisten yritysten edut voisi vaarantaa yleisen edun nimissä harjoitettavaa politiikkaa.

• ISDS ja ICS eivät ole demokraattisten periaatteiden tai valvonnan alaisia. Parlamentit eivät voi muuttaa sääntöjä jälkikäteen;

• sekä ISDS että ICS heikentävät Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden omien tuomioistuinten oikeudellista toimintaa, sillä ulkomaiset sijoittajat voivat ohittaa ne;

• sekä ISDS että ICS sivuuttavat sen tosiasian, että Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kanadan oikeusjärjestelmät ovat täysin päteviä käsittelemään ulkomaisten sijoittajien riita-asioita yhtäläisellä ja yhdenvertaisella kansallisella lainsäädännöllä, joka koskee muitakin yhteiskunnan jäseniä.

Uusi ehdotus on ratkaisevassa määrin huonompi kuin nykyinen, jäsenmaiden erillisten investointisopimusten käytäntö, josta on mahdollista perääntyä. ICS:ssa sekä EU että sen jäsenvaltiot olisivat sidottuja TTIP- ja CETA-sopimuksiin, elleivät ne päättäisi erota Euroopan unionista. Mikäli sopimus allekirjoitettaisiin, TTIP:n sisältämä investointisuoja voisi valtuuttaa yli 47 000 yritystä kaikista 51 495 yhdysvaltalaisomistuksessa olevasta, EU:ssa jo nykyisin toimivasta tytäryhtiöstä hyökkäämään Euroopan politiikan ja hallinnon toimia vastaan.

Suomalaisista toimijoista julkilausuman ovat allekirjoittaneet: TTIP-verkosto, Attac ry, Animalia, 350 Suomi ry, CRASH – Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity, Emmaus Aurinkotehdas ry, Maan ystävät ry, Maattomien ystävät ry, Hyvinvointivaltion vaalijat ry, Maailmankauppojen liitto ry, Parecon Finland, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Tekniikka elämää palvelemaan ja Uusi Tuuli ry.

Lisätietoja:

350 Suomi: Saku Mäki, [email protected]

TTIP-verkosto: Marissa Varmavuori, +358 505422067, marissa[piste]varmavuori[at]gmail[piste]com…

Sadan hengen sipulipiirakkakaan ei ole helppo (vege)nakki

Näin joulun alla, uumoillessa tulevaa ruokakoitosta jota myös joulupöydäksi kutsutaan, muistuu mieleen syksyinen ilmastotapahtumamme Power Shift. Yksi vuosittain järjestettävän tapahtuman päätavoitteista on ilmastoliikkeen vahvistaminen, jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan tekijöiden, luovuuden, viestintätaitojen, huumorin, motivaation, resurssien lisäksi energiaa kaiken toiminnan toteuttamiseen. Ilmasto- ja myös muutenkin ympäristöystävällinen vaihtoehto on tietenkin laadukas vegaaninen ruoka.

Viime vuonna tapahtumamme sai paljon kehuja hyvästä ruoasta. Tänä vuonna mietimme, voisiko ruoantarvettamme yhdistää selvemmin tapahtuman arvoihin. Onhan muun muassa eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöissä monia pitkän linjan kasvissyöjiä, joille vegaaninen kokkaaminen on arkipäivää. Minua kiinnosti kehittää järjestöjen välistä yhteistyötä myös tällä saralla. Otin yhteyttä muutamiin järjestöihin ja kyselin kiinnostusta tulla kokkaamaan tapahtumaamme. Saimmekin lopulta kasaan noin kymmenhenkisen ruokatiimin, joka koostui Maan ystävistä ja yhdestä vegaaniliittolaisesta.

Yhdessä ruokatiimissä suunnittelimme viikonlopun menun pääruoista välipaloihin. Menussa heijastui vegaanisen ruoan tärkeät ominaisuudet: maittavuus ja ruokaisuus. Järjestelijä- ja osallistujamäärän hipoessa sataa myös keittiötilojen oli oltava käytännölliset, ja pitkän etsinnän tuloksena vuokrasimme Meilahden kirkon suurtalouskeittiön. Viikonlopun ajan keittiö olikin kovassa käytössä, kun viidestä seitsemään uurastajaa teki pitkiä päiviä loihtiessaan osallistujille ruoat allergiat huomioiden.

 

Sadan hengen ruokkiminen viikonlopun ajan ei ole aivan edullista, varsinkaan jos myös raaka-aineissa haluaa arvojensa näkyvän: luomusta ei tingitä! Siksipä iso osa raaka-aineista tilattiin pääosin luomua myyvästä tukusta. Myös yhteistyö muiden ekologisuuteen pyrkivien yritysten kanssa loi tapahtuman pääjärjestäjä 350 Suomelle mahdollisuuden pitää kiinni sekä arvoista että laadukkaasta ruoasta.

Tapahtumassa luotiin verkostoja niin työpajoissa kuin keittiössäkin. Ilmastomme tarvitsee puolustajakseen vahvan liikkeen, ja se nimenomainen ilmastoliikkeemme tarvitsee alansa osaajia sekä megafoniin että kulisseihin. Jokaiselle on paikkansa, yhdessä olemme enemmän!

Mutta mitä todella vaatii sadan hengen ruokkiminen? Se vaatii tietenkin ne osaavat kädet, mutta myös raaka-aineita, paljon. Tässä esimerkki siitä, miten tehdään sipulipiirakka suurtalouskeittiössä:

Sipulipiirakka sadalle hengelle

Sipulipiirakka
Pohja:
vehnäjauhoja 37.5 dl
leivinjauhe 2 rkl
margariini 1,5 kg
soijajogurtti 940 g
Täyte:
punasipuli 3,8 kg
sipuli 2,5 kg
valkosipulinkynsi 25 kpl
oliiviöljy 5,6 dl
valkoviini 6,25 dl
tumma siirappi 12,5 dl
suolaa 2 rkl
mustapippuria 4 rkl
kuivattu timjami 4 rkl

 

Ohje

Pohja:

Mittaa kulhoon vehnäjauhot ja leivinjauhe. Nypi margariini joukkoon.

Lisää jogurtti taikinan joukkoon ja sekoita käsin tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin vetäytymään.

Täyte:

Leikkaa sipulit renkaiksi. Silppua valkosipuli.

Lisää öljy kuumalle pannulle. Laita sipulit pannulle ja kuullota miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Lisää pannulle valkoviini ja siirappi sekä timjami. Nosta lieden lämpöä hieman ja jatka paistamista vielä toiset 5 minuuttia tai kunnes sipulit ovat läpikotaisin pehmeitä ja saaneet väriä. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kaulitse taikinasta pyöreä levy 1/1-GN-vuoan kokoisia levyjä. Levitä sipulitäyte päälle ja …

Ilmastoliikkeen tuntoja Pariisissa

Saavuimme vajaan viidenkymmenen suomalaisaktivistin kanssa Pariisiin keskiviikkoaamupäivänä osallistuaksemme erilaisiin kansalaistoimintoihin osana globaalia ilmastoliikettä, joka vaatii päättäjiltä jo vihdoin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavarat jätettiin squattiin, vallattuun entiseen työvoimatoimistoon, josta kiiruhdimme Centquatre-taidekeskukseen, josta globaali ilmastokoalitio oli tehnyt keskeisen osan ilmastotoiminnan vyöhykettä. Keskuksessa, tai Zacissa niin kuin me sitä kutsumme, käytäisiin keskusteluita, verkostoiduttaisiin, jaettaisiin tietoa ilmastoneuvottelujen etenemisestä ja suunniteltaisiin erilaisia tempauksia Pariisiin.

Saimme pian kuulla nyt Pariisissa neuvoteltavan ilmastosopimuksen olevan tyhjien lupauksien paperi. Siitä tuskin tulisikaan sitovaa sopimusta, vaan se säilyttäisi vapaaehtoisuuden elementtejä ja paljon monitulkintaisuutta ja porsaanreikiä. Hiilikaupasta pidetään kiinni, sillä emme ilmeisesti ole vielä nähneet sen täyttä potentiaalia. Myös metsät ovat yhä suuremmassa roolissa hiilikaupassa, julistettuina hiilinieluina, jotka mahdollisesti voisivat yhä selkeämmin toimia retorisina kompensaatioina hiilipäästöille “hiilineutraaliuden” tavoittelussa.

Tapasin lyhyesti intialaista aktivistia Souparna Lahiria, joka puhui Zacissa luonnon tuotteistamisesta ilmastonsuojelun nimissä ja oli käynyt seuraamassa neuvotteluja. Souparnan mukaan paperi olisi lopulta sama kuin jolla mentiin sisään neuvotteluihin vajaat kaksi viikkoa sitten, mutta nyt siitä olisi vain poistettu kaikki merkittävät tunnustukset oikeuksista, sitovuus ja monet muut asiat, jotka olivat vielä sulkeissa ja siten avoimia keskustelulle. Niinpä siis taas keskusteltiin, mutta ilmaston ja ihmisten kannalta merkittävää sopimusta ei saada aikaiseksi.

Kysyin Souparnalta, aikooko hän lähteä käymään vielä neuvottelualueella ja sen viereen rakennetulla avoimella Climate Generations Arealla. Hän sanoi, ettei missään nimessä, ellei ole aivan pakko. Lähdin itse käymään tuolla virallisella kansalaisyhteiskunnan tilalla muutaman muun suomalaisaktivistin kanssa, sillä olihan meidän nähtävä, miltä tämä kuulemma “poikkeuksellista avoimuutta ja osallistavuutta” osoittava tila oikein näyttää.

Ensimmäinen mieleeni tullut sana, jolla kuvaisin tuota tilaa, oli “kliininen”. Kaikki oli siististi omissa rajatuissa tiloissaan ja kaikki kulki aikataulussa. Todellista haastamista oli vain vähän esillä, jos ei lasketa alkuperäiskansojen omaa paviljonkia omassa nurkassaan. Satuin paikalle juuri, kun pitkän linjan ympäristöaktivisti Nnimmo Bassey Nigeriasta oli avaamassa paneelikeskustelua neljän Ecuadorista, Panamasta ja Pohjois-Amerikasta tulleen nuoren alkuperäiskansalaisen aktivistin kanssa. Panelistit kertoivat, miksi he olivat lähteneet taisteluun ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta: taistelu linkittyy hyvin vahvasti alkuperäiskansojen oikeuksiin. Esimerkiksi Equadorin Sarayukasta kotoisin oleva nuorisojohtaja Nina Gualinga liikuttui kyyneliin asti kertoessaan tarinansa siitä, kuinka hänen sademetsäisiltä kotimailtaan halutaan porata öljyä, ja kuinka hänen koko yhteisönsä oli noussut taisteluun noita suunnitelmia vastaan ymmärtäessään, miten pahan ekologisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen tuhon öljykenttä saisi aikaan kehityslupauksista huolimatta. Panelistit tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että jokaisen yhteisön on pistettävä vastaan fossiilisille hankkeille, sillä muuten ne vain tuhoavat yhteisön ja siirtyvät seuraavaan.

Panelistit myös painottivat sitä, kuinka heillä olisi tarjolla ratkaisut ilmastonmuutokseen: he tietävät miten elää luontoa ja Äiti Maata kunnioittaen. Heille osallistuminen …

Ilmasto tarvitsee vahvan kansanliikkeen

Maanantaina alkaneet ilmastoneuvottelut Pariisin COP21-kokouksessa ovat ympäristöaktivistien kuumimpia puheenaiheita tällä hetkellä. Maailma seuraa neuvotteluita jännittyneenä, toiveikkaana ja turhautuneena: päättäjien olisi jo korkein aika päättää sitovasta ja riittävästä sopimuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näin kehottaa ilmastotiede ja vaatii globaali kansalaisyhteiskunta. Sunnuntaina yhteensä yli 785 000 ihmistä marssi 175 maassa kaikkien aikojen suurimmassa ilmastomielenosoituksessa ja lähetti selvän viestin kokoukseen. Samaan aikaan Pariisin hyökkäysten varjolla kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kansalaisoikeuksia rajoitetaan hyvin vahvasti: poliisirepressio on yleistynyt ja ranskalaisia aktivisteja on jopa määrätty kotiarestiin.

Ilmastonmuutoksesta on neuvoteltu kansainvälisesti nyt yli 20 vuotta. Ratkaisuja ei ole löytynyt business-as-usual -mallin mukaisia päästökauppaa, REDD- ja puhtaan kehityksen mekanismeja pidemmältä.  Niinpä päästöt ovat jatkaneet kasvuaan samaan aikaan, kun ilmastonsuojelun nimissä syrjäytetään kestäviä elintapoja globaalissa Etelässä. Vuoden 2009 Kööpenhaminan COP15 -kokouksessa odotukset olivat hyvin korkealla, mutta kokous osoittautui pettymykseksi. Ilmastonmuutosta ei voitaisi ratkaista vahingoittamalla taloutta. Kööpenhaminaa seuranneissa vuosittaisissa COP-kokouksissa kansainvälisestä yhteisestä sopimuksesta on muotoutunut kansallisten sitoumusten (“Intended Nationally Determined Contributions”, INDC:t) paketti, jossa siis jokainen valtio määrittää itse taloudelliseen tilanteeseensa soveltuvan tavan, jolla se hillitsee ilmastonmuutosta.

Nyt ollaan jälleen toiveikkaita. Power Shiftissa viime syyskuussa EU:n komission pääneuvottelija Elina Bardram esitti EU:n suunnitelmat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kansallisesti määritellyt päästöalennustavoitteet jakavat vastuunkantoa uudella tapaa, myös Kioton sopimuksen ulkopuolelle jääneille kehitysmaille. Hänen mukaansa EU voisi toimia Pariisissa jopa suunnannäyttäjänä kunnianhimoisine sitoumuksineen: vuoteen 2030 mennessä se olisi vähentänyt päästöjään 40 %, ja vuonna 2100 EU olisi hiilineutraali. EU on myös vaatimassa selkeitä laskennan ja raportoinnin kehyksiä ja sopimuksen oikeudellista sitovuutta.

Pariisin kokouksen kynnyksellä ilmoitetut INDC-suunnitelmat asettaisivat meidän polulle, joka johtaa 2,7 asteen lämpenemiseen. Se on vielä kaukana poliittiseksi tavoitteeksi määritellystä kahdesta asteesta, ja vielä kauempana tuoreimman ilmastotieteen kriittiseksi rajaksi asettamaa 1,5 astetta. Bardram totesikin, että kansalaisyhteiskunnalla on todella tärkeä rooli, jotta päästöalennuksia saadaan todella aikaan. Lisäksi sopimuksessa on jätettävä tilaa leikkausten kiristämiseksi tarpeen niin vaatiessa. Sopimus tulee voimaan vasta vuonna 2020, mutta toimia tarvitaan nyt.

Ilmastoliike onkin vahvasti keskittynyt paikalliseen vaikuttamiseen. Hiilivoimala kerrallaan se vaatii siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Julkinen instituutio ja pankki kerrallaan se vaatii sijoitusten vetämistä pois fossiilisista ja osoittaa fossiilisijoittamisen kannattamattomuuden. Samaan aikaan ilmastoliike erityisesti globaalissa Etelässä vaatii syvällistä systeemimuutosta, joka on saanut myös Pohjoisen liikkeessä yhä laajempaa kannatusta. Ilmastonmuutos ei ole vain energiantuotannollinen ongelma, vaan koko systeemimme sairauden oire.

Bardramin esitystä Power Shiftissa kommentoinut kansalaisaktivisti ja tietokirjailija Olli Tammilehto kritisoikin koko kansainvälistä ilmastoneuvotteluiden prosessia kansan sumutukseksi. Hänen kanssaan oli helppo olla monesta asiasta samaa mieltä, sillä kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat olleet selvästi irtaantuneita globaaleista tuotanto- ja kauppasopimuksista, suuryritysten vallasta sekä kasvutalouden perustavista ongelmista. Ne yrittävät …

Lehdistötiedote: Pariisin ilmastokokouksen annettava vauhtia energiamurrokselle

Yksitoista suomalaista ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta rohkeita askelia energiamurroksen vauhdittamiseksi Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Ilmastokatastrofin estäminen vaatii fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä sekä päästövähennysten välitöntä vauhdittamista seuraavan viiden vuoden aikana.

Pariisissa 30. marraskuuta alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa on tarkoitus solmia uusi kaikkia maailman maita sitova ilmastosopimus. Järjestöjen mukaan sopimukselta tarvitaan ennen kaikkea vahva viesti siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on vääjäämättä päättymässä.

”Ilmastouhkien torjuminen edellyttää, että hiilidioksidipäästöt saadaan mahdollisimman pian nollaan. Tavoite on kirjattava Pariisin sopimukseen niin, että se antaa sijoittajille, yrityksille ja päättäjille vahvan signaalin, ettei fossiilisiin polttoaineisiin kannata enää sijoittaa”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Fossiilisten polttoaineiden tuista on luovuttava välittömästi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut fossiilitukien olevan 650 miljardia dollaria vuonna 2015. Suomessakin tuetaan yhä fossiilisten polttoaineiden ja niihin verrannollisen turpeen energiakäyttöä verohelpotuksin.

“Fossiilienergian tuotannon verohelpotukset ja tuet ovat erityisen haitallisia ilmastonmuutoksen ja energiasektorin uusiutumisen kannalta, sillä ne lukitsevat meitä vanhaan teknologiaan. Suomessa puolustetaan turpeen verotukea kotimaisuudella ja työllisyydellä, mutta kivihiilikin on joissain maissa kotimaista. Ilmastonmuutos edellyttää kaikilta mailta perusteellista energiaremonttia”, painottaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.

Päästövähennykset saatava kiihdytyskaistalle

Eri maiden nykyiset päästövähennyslupaukset ovat täysin riittämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liian lepsuja tavoitteita ei tule kirjata sopimukseen sellaisenaan, vaan niitä on arvioitava ja tarkistettava ylöspäin viimeistään vuonna 2018. Sen jälkeen sitoumuksia tulee kiristää viiden vuoden sykleissä, niin että ensimmäinen sitoumuskausi on vuosina 2021–2025.

Ilmastoneuvotteluissa maat ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle vaarallisena pidetyn kahden asteen. Jo puolentoista asteen lämpenemisellä on vakavia seurauksia. Kuilua lämpötilatavoitteiden ja päästövähennysten välillä on ryhdyttävä kuromaan umpeen välittömästi. Maiden tulee sopia toimista, joilla uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä ja energiatehokkuutta vauhditetaan jo ennen vuotta 2020.

“On täysin selvää, että EU:kin joutuu tiukentamaan vuoden 2030 tavoitettaan, joten myös Suomen kannattaa varautua paljon reippaampaan päästövähennystahtiin jo nyt”, huomauttaa ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen Greenpeacesta.

Vahingot ja menetykset korvattava – sopeutumiseen taattava tukea

Rikkaiden maiden on lunastettava lupauksensa ilmastorahoituksesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien peruuttamattomien vahinkojen korvaamista varten on luotava vahva mekanismi, järjestöt vaativat.

”Monissa maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo nyt, ja eniten kärsivät köyhien maiden asukkaat, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta”, muistuttaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

”Päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarve kulkevat käsi kädessä. Mitä hitaammin päästöjä vähennetään, sitä kalliimmaksi ilmastolasku tulee – myös Euroopassa. Nykytahdilla sopeutumiseen tarvitaan huomattavasti enemmän rahoitusta kuin mihin maat tällä hetkellä ovat sitoutuneet”, Biström jatkaa.

Teollisuusmaat sopivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 sadan miljardin dollarin vuosittaisesta ilmastorahoituksesta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Pelkkä kuuden vuoden takaisen rahoituslupauksen toistaminen …