Jo useamman vuoden ajan Helsingin yliopiston opiskelijat ovat vaatineet yliopistoa siirtymään ilmaston kannalta vastuullisempaan sijoitusstrategiaan ja divestoimaan sijoitusvarallisuutensa fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä. Vuonna 2019 yliopisto eteni sijoitustoimintansa vastuullisuudessa ja avoimuudessa suurin askelin.

Vuoden 2019 aikana Helsingin yliopisto selvitti nykyiset sijoituksensa fossiilisiin polttoaineisiin ja paransi huomattavasti sijoitustoimintansa läpinäkyvyyttä tekemällä vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteistaan julkisia. Uusissa periaatteissa yliopisto totesi tavoitteekseen, että sijoitussalkusta korkeintaan 1% on sijoitettu fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin, mutta että käytännössä pyritään osuuden vähentämiseen. Vuoden 2019 alussa tehdyt selvitykset osoittivat, että tuolloin sijoituksista alle prosentti oli fossiilisia polttoaineita tuottavissa yhtiöissä.

Vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet eivät kuitenkaan vielä sisältäneet täydellistä divestointipäätöstä, vaikka yliopisto on tiedotteessaan kertonut tavoitteenaan olevan hiilineutraali salkku. Joulukuussa yliopistosta tulikin edelläkävijä suomalaisten yliopistojen joukossa ja osa kansainvälistä divestointiliikettä, kun hallitus asetti aikarajan jäljellä olevista fossiilisista sijoituksista luopumiselle.

Hallituksen kokouksen pöytäkirjan mukaan vuoden 2019 aikana kolmannes sijoitusomaisuudesta siirretään sijoitusrahastoihin, jotka eivät sijoita fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin. Vuoden 2020 loppuun mennessä pyritään luopumaan myös jäljelle jäävistä omistuksista. Kirjauksellaan hallitus asetti esimerkillisesti aikarajan nykyisten sijoitusten divestoimiselle ja osoitti siirtyvänsä yleisemmästä hiilineutraalisuustavoitteesta konkreettiseen toimintaan.

Kuva: Jenni Katajarinne

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista ja tulevien sijoitusten vastuullisuutta voi tästä edespäin myös seurata, koska sijoituksista raportoidaan julkisesti. Yliopisto raportoi sijoitustoiminnan vastuullisuudesta vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä, ja tavoitteena on tulevaisuudessa myös julkistaa yksittäiset sijoitukset. Yliopisto julkaisee jatkossa merkittävät pitkän aikavälin sijoitukset #helfunds-rahastolistallaan. Esimerkiksi syksyllä 2019 yliopisto sijoitti SEB Sustainability Global Index Fundiin, joka sulkee pois yhtiöt, joilla on hiili-, öljy- tai maakaasuvarantoja. Vastuullisuusnäkökulmasta kerrotaan myös toimintakertomuksessa ja nettisivulla.

Koska yliopisto ei itse ole antanut määritelmää fossiilisia polttoaineita tuottavalle yhtiölle, on tärkeää, että fossiilittomuustavoitteen toteutumista on mahdollista seurata ja että yliopiston käyttämien sijoitusrahastojen antamat määritelmät fossiilisuudelle on mahdollista tarkistaa. Rahastosijoitusten lisäksi yliopistolla on myös suoria sijoituksia, joiden vastuullisuutta arvioidaan ESG-kriteerein (YK:n tukemin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvin vastuullisuuskriteerein) ja joiden fossiilisuudesta ei hallituksen joulukuisen kokouksen pöytäkirjassa ole tarkempaa mainintaa. Yliopiston divestointipäätöksen uskottavuuden ja sijoitustoiminnan vastuullisuuden kannalta onkin välttämätöntä, että ESG-arvioinnin lisäksi suorista sijoituksista suljetaan pois fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt aina, kun uusia sijoituksia tulevaisuudessa tehdään. Tällöin fossiiliyhtiölle tulee antaa tarpeeksi tiukka määritelmä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Fossil Free -kampanja suosittelee Carbon Underground 200 -listauksen käyttämistä fossiiliyhtiöiden määrittelemisessä.

Saana Majander

Saana on University of Helsinki: Go fossil free! -kampanjan aktiivi.…

Helsingin yliopiston Fossil Free -kampanja heräsi pitkän hiljaiselon jälkeen uudelleen henkiin 350 Suomen järjestämässä Power Shift 2019 -ilmastotapahtumassa, jossa ilmastonmuutoksesta huolestuneet Helsingin yliopiston opiskelijat löysivät toisensa. Kevään aikana kampanja haki muotoaan, ja orientoitumisvaiheen jälkeen itse kampanjointi saattoi alkaa. Monenlaisen vaikuttamistyön huipentumana kampanjan toukokuinen leffailta toi opiskelijoita yhteen keskustelemaan sijoitustoiminnan ja ilmastokriisin kytköksistä sekä kuulemaan YLVA:n (entisen HYY Yhtymän eli HYY:n omistaman yrityksen) esimerkillisestä päätöksestä vetää sijoitusvarallisuutensa fossiilisista polttoaineista.

Kevään aikana kampanjan keskeinen tavoite oli saada yliopiston hallitus kirjaamaan uusiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiinsa divestointipäätös, joka olisi linjassa kampanjan tavoitteiden kanssa – eli tarkemmin sanottuna vetämään sijoitusvarallisuutensa 200 hiilidioksidibudjetiltaan suurimmasta fossiilisia polttoaineita tuottavasta yhtiöstä. Monenlaisista hyvistä periaatelinjauksista huolimatta sitovaa divestointipäätöstä periaatteisiin ei kuitenkaan kirjattu. Kampanjointi fossiilittoman sijoitusstrategian ja kunnianhimoisen divestointiaikataulun puolesta siis jatkuu. 

Kampanja Helsingin yliopiston avajaiskarnevaaleilla. (Kuva: University of Helsinki: Go Fossil Free)

Tulevana syksynä horisontissa siintää menoa ja melskettä. Helsingin yliopiston Fossil Free -kampanja oli yhdessä 350 Suomen kanssa mukana yliopiston Avajaiskarnevaaleilla syyskuun alussa. Uusien illassa uudet kasvot toivotettiin tervetulleiksi hyväntuuliseen tekijäjoukkoomme – mukaan kampanjaan pääsee kuitenkin milloin tahansa muulloinkin ottamalla vain yhteyttä! Kampanja oli mukana myös Fuksiseikkailussa ja lisää mielenkiintoisia tapahtumia on luvassa myös syksyn loppupuolella. Niiden lomassa kampanja pyrkii saavuttamaan yliopiston sisällä uusia kohderyhmiä ja pitämään vastuullisen sijoittamisen aiheita esillä yhteisessä keskustelussa – sekä tietysti ennen kaikkea tekemään yhteistyötä yliopiston kanssa vastuullisemman sijoitustoiminnan puolesta.

Turun Fossil Free -kampanja on ollut puolestaan toiminnassa viimeiset kolme vuotta. Kampanja saavutti Suomen ensimmäisen täydellisen kampanjavetoisen divestointipäätöksen, kun Turun yliopiston ylioppilaskunta päätti vetää sijoituksensa pois fossiilisista polttoaineista keväällä 2018. Sen lisäksi Turun kampanja on ollut mukana konsultoimassa muita yliopiston toimijoita sijoitustoimintansa puhdistamiseksi. Tällä hetkellä kampanja selvittää yliopiston sijoitustoiminnan fossiiliomistuksia.

Fossil Free -haalarimerkkejä! (Kuva: Jenni Katajarinne)

Fossil Free Turku on keskittynyt julkiseen vaikuttamiseen ja tiedottamiseen. Koemme, että kampanjan yksi tärkeä tehtävä on ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua fossiilisten sijoitusten epäeettisyydestä. Kampanjan kannalta myös näkyvyys on tärkeää, jonka vuoksi Turun kampanjatiimi on pyrkinyt aktiivisesti julkaisemaan juttuja eri medioissa, kuten somessa ja Turun ylioppilaslehdessä. Julkisuutta ovat tuoneet myös tapahtumat ja tempaukset, joista suurin on jo kolme kertaa järjestetyt Fossil Free Siltabileet. Turun keskustan idyllisen Teatterisillan valtaavat katujuhlat ovat vetäneet satoja ihmisiä ja tuoneet samanhenkisiä ihmisiä yhteen juhlimaan fossiilitonta tulevaisuutta.

Tänä syksynä kampanja keskittyy selvittämään yliopiston sijoitustoimintaa, sekä pyrkii lobbaamaan yliopistoa kunnianhimoisempaan ilmastotyöhön. Tämän ohessa kampanjatiimi järjestää dokumentti-iltoja ja muita mielenkiintoisia tapahtumia. Kampanjan kokoukset ovat avoimia ja uudet aktiivit tervetulleita!

Lotta Närhi ja Valtteri Moilanen

Sivun aloituskuva: Hanna-Maria Pöllänen

 

Lisätietoja:

Fossil Free Turku

https://www.facebook.com/fossilfreeturku/

Valtteri Moilanen, valtteri(at)350finland.org

University …

Pohjoismaissa lisäksi mukaan ovat lähteneet Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo. Suomessa liike ei ole vielä saanut kaupunkeja divestoiminaan, mutta suunta on selvästi muuttumassa.

Reilu vuosi sitten Pariisin ja New Yorkin pormestarit haastoivat kaikki maailman pormestarit mukaan haasteeseen, vetämään kaupunkien sijoitukset pois fossiilisista polttoaineista (T&T). Suomessa Tampereen pormestari otti haasteen vastaan ja kuluneella viikolla Tampereen kaupunki päätti uudessa strategiassaan vähentää sijoituksiaan fossiilisiin polttoaineisiin.

Päätöksen mukaan Tampereen kaupunki tekee uusia sijoitusrahastoja valittaessa “selkeän linjauksen” olla sijoittamatta fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin. Tämä olisikin ristiriidassa Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. (Tampereen kaupungin strategia)

Päätös on kuitenkin monelta osin vajavainen. Ensinnäkin päätös ei huomioi nykyisiä sijoituksia, saati suoria sijoituksia (suoriin sijoituksiin ei Tampereella tällä hetkellä lukeudu fossiilisia sijoituksia). Päätös koskee siis vain tulevia rahastosijoituksia. Sen lisäksi päätöksessä ei määritellä fossiilisia polttoaineyhtiöitä. Riskinä on, että käytännön päätöksiä tehtäessä fossiiliset polttoaineyhtiöt määritellään liian laveasti ja esimerkiksi turve jätetään määritelmän ulkopuolelle. Toivomme, että Tampereen kaupunki tiukentaa tätä strategista päätöstään lähitulevaisuudessa koskemaan myös nykyisiä sijoituksia sekä määrittelemään fossiiliset polttoaineyhtiöt riittävän tiukasti.

Tämän lisäksi Turun kaupunki teki viime keväänä linjauksen pienentää sijoitustensa hiiliriskiä vähentämällä fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista portaittain vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaupunki ei enää sijoittaisi fossiilisiin polttoaineisiin. Turun kaupungin mukaan fossiilisia polttoaineyhtiöitä ovat kaikki ne yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli 5% tulee fossiilista polttoaineista. (Turun kaupungin päätös 18.3.2019) Turun kaupungin päätös on auttamatta vajavainen, sillä sekään ei koske kaupungin nykyisiä omistuksia. Sen lisäksi sijoitusten takarajan tulisi olla huomattavasti lähempänä, kuin vuonna 2030, jotta päätöksellä olisi todellisia ilmastovaikutuksia.

Kaikesta tästä huolimatta on hienoa nähdä, että kaupungit heräävät sijoitusvarallisuuksiensa globaaleihin vaikutuksiin! Toivomme lisää kunnianhimoa ja aloitteita kaupunkien divestoinnin saralla. Kilpajuoksu alkaa: onko sinun kaupunkisi Suomen ensimmäinen fossiiliton kaupunki?

Valtteri Moilanen
Turun Fossil Free -kampanjan kampanjakoordinaattori ja 350 Suomen hallituksen jäsen

 

Sivun aloituskuva: Olli Jakonen…

Bonnin ilmastokonferenssi päättyi lauantaina. Voi todeta, että neuvotteluissa tapahtui edistystä, mutta samalla ilmastotoimien kiireellisyys ei heijastunut valtioiden välillä käydyissä keskusteluissa.

Neuvotteluiden isoihin kysymyksiin kuuluivat säännöt siitä, miten Pariisin sopimus pannaan täytäntöön. Edistystä tapahtui siinä mielessä, että Bonnissa syntyi tekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä. Edistys oli kuitenkin epätasaista. Päästövähennykset, niiden raportointi ja seuranta olivat hankala aihe ja lopputulos oli yli 150 sivun mittainen dokumentti. Tämä tarkoittaa, että ensi vuodelle jää paljon tekemistä ennen joulukuun 2018 ilmastokonferenssia Puolassa, jossa työ on tarkoitus saada päätökseen.

Toinen iso kysymys oli Talanoa-dialogiksi kutsuttu vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on nostaa ambitiotasoa ja jota käydään ensi vuoden aikana. Bonnissa sovittiin  suunnitelmasta, johon sisältyy sarja keskusteluja kysymyksistä “missä olemme”, “mihin haluamme päästä” ja “miten pääsemme sinne”. Järjestöt olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä tulokseen.

Ilmastokokouksen pettymyksiin kuuluu ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten rahoittaminen. Pienen saarivaltion Fidžin johtamassa ilmastokokouksessa ei saatu rikkailta mailta sitä tukea, jota ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät, haavoittuvimmat maat kipeästi tarvitsevat.

Neuvotteluissa tärkeää edistystä tapahtui maataloudessa sekä alkuperäiskansojen rooliin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyen. Maatalouskysymyksissä tullaan huomioimaan sekä sopeutumistarve ilmastonmuutokseen että maataloudesta johtuvat päästöt. Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen asema vahvistuu alkuperäiskansojen foorumin käynnistämisen myötä. Lisäksi hyväksyttiin sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintaohjelma, joka integroi sukupuolinäkökulmia ilmastotyöhön.

Suomen valtuuskunnassa mukana ollut ilmastoveteraani Oras Tynkkynen totesi neuvottelujen loppuvaiheessa, että ilmastoneuvotteluissa tulisi aina tapahtua enemmän edistystä, samalla aina päästään jonkin verran eteenpäin. Riippuu katsojasta, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.

Nähtyäni Bonnin konferenssissa tuhansia ilmastoaktivisteja kahden viime viikon aikana olen suosiolla sen kannalla, että lasi on puoliksi täynnä. Joukossa olivat 350 Tyynenmeren ilmastotaistelijat ”Climate warriors” Fidžiltä, Vanuatulta ja muilta pieniltä saarivaltioilta. Heidän viestinsä maailmalle on vahva: he eivät tule hukkumaan, vaan he taistelevat. Joukossa oli Yhdysvalloista aktivistien lisäksi osavaltioita, kaupunkeja ja yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toteuttavansa Pariisin sopimusta siitä huolimatta, että presidentti Trump on sanonut vetäytyvänsä sopimuksesta. Joukossa oli ilmastoaktiiveja maailman joka kulmasta saksalaisista ja norjalaisista australialaisiin, kiinalaisiin ja japanilaisiin. Ja tietenkin myös Suomesta.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen, olemme kaikki samassa kanootissa, kuten puheenjohtajamaa Fidži ja monet muut ovat moneen otteeseen todenneet. Vastaus kysymykseen “saavutammeko ilmastotavoitteet” on meistä itsestämme kiinni. 350 Suomi kutsuu kaikkia mukaan ilmastoliikkeeseen, joka edistää tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ilmastoratkaisuja.

Näillä ajatuksilla kiitän omalta osaltani lukijoita ja jatkan matkaani takaisin Suomeen. Juna- ja laivamatka kulkee Hampurin, Kööpenhaminan, Malmön, Tukholman ja Turun kautta Helsinkiin.

 

Tina Nyfors on 350 Suomi -ilmastojärjestön hallituksen jäsen. Hän osallistui ympäristöjärjestöjen edustajana osana Suomen delegaatiota ilmastoneuvotteluihin Bonnissa 6.-17.11.2017.

Kuva: Tina Nyfors. Samoan puheenvuoro Bonnin ilmastoneuvotteluiden korkean tason osuudessa.

 …

…

Perinteisesti ilmastokonferensseissa on puhuttu päästövähennyksistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Tämän vuoden kokouksessa on käynyt selväksi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamista ei voi enää sivuuttaa. Vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ilmastonmuutoksen hillintä ei riitä estämään haitallisia vaikutuksia eikä ympäristön muutoksiin ole enää mahdollista sopeutua.

Mitä tulee Pariisin sopimuksen sääntökirjaan ja vuoden 2018 vuoropuheluun, tekninen työ on meneillään ja vielä on liian aikaista sanoa, mihin päästään.

Samalla kun neuvotteluita käydään toisella konferenssialueella ”Bulassa”, satoja oheistapahtumia on järjestetty muutaman kilometrin päässä olevalla toisella konferenssialueella, ”Bonnissa”.

Yhdessä oheistapahtumassa kuuntelin Kansainvälisen ympäristölainsäädännön keskuksen (CIEL) toimitusjohtajan Carroll Muffettin esitystä isojen fossiilialan yritysten vastuusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen seurauksien yleistymisen myötä mahdollisia asianomistajia on yhä enemmän: vahinkoja kokeneita yksityishenkilöitä tai kokonaisia yhteiskuntaluokkia; työntekijöitä, joiden eläkkeet ovat vaarassa, kun ilmastonmuutoksen vaikutus ei ole huomioitu sijoituksissa; tai kaupunkeja tai valtioita jotka hakevat korvausta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tuhosta.

Seuraavana päivänä keskustelimme lisää aiheesta, joka on noussut entistä ajankohtaisemmaksi viimeisten kahden vuoden aikana etenkin Yhdysvalloissa. Oikeusprosesseja on meneillään myös muualla maailmassa, esimerkiksi Norjassa.

CIEL:in missio on edistää ”maailmaa, jossa laki heijastaa ihmisten ja ympäristön välistä yhteyttä, kunnioittaa planeettaa, suojelee ihmisarvoa ja tasa-arvoa ja kannustaa kaikkia maapallon asukkaita elämään tasapainossa toistensa kanssa”.

CIEL perustettiin lähes 30 vuotta sitten ja on tehnyt siitä asti työtä mm. ilmastokysymysten parissa. Valtaosa työstä on tehty YK:n ilmastosopimuksen prosessin kautta, kunnes vuosia sitten todettiin, että prosessin tärkeästä asemasta huolimatta asiat eivät etene riittävän nopeasti. Rinnalle tarvitaan myös muita toimia.

– Rupesimme tutkimaan muita keinoja nopeuttamaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Esiin nousivat oikeusprosessit. Ja kysymys siitä, mitä ja mistä lähtien isot fossiilialan yritykset ovat tienneet fossiilisten polttoaineiden ilmastoriskeistä, kertoo Carroll Muffett.

Osoittautui, että Exxon Mobil Corporation teki ilmastotutkimusta jo vuonna 1957 ja American Petrolium Institute rahoitti hiilidioksidipäästötutkimusta vuonna 1958. Fossiiliteollisuutta varoitettiin vakavasta ilmastoriskistä 1960- ja 70-luvuilla… Ja Exxon tunnusti jo vuonna 1980, että heillä on teknologiaa, joka vähentäisi päästöjä mutta joka lisäisi kustannuksia.

– Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että se kertoo ajankohdista, jolloin eri yritykset tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää tuotteidensa riskeistä, sanoo Muffett.

Tähän taas liittyy riski oikeudellisesta vastuusta, jos voidaan osoittaa, että esimerkiksi tietyt henkilöt tai kaupungit ovat kärsineet vahinkoa.

CIEL on tutkinut myös muita toimijoita: luottoluokitusyhtiöitä ja eläkerahastoja ja näiden vastuuta huomioida ilmastoriskejä.

Yhdysvalloissa San Franciscon ja Oaklandin kaupungit haastavat viisi suurta fossiilialan yritystä (BP, Chevron, ConocoPhilips, Exxon ja Shell) oikeuteen kustannuksista, jotka syntyvät merenpinnan noususta.

Norjassa on paraikaa meneillään oikeusprosessi, jossa nuorten ympäristöjärjestö Natur og Ungdom ja Greenpeace haastavat Norjan valtion oikeuteen …

Olen juuri saapunut Bonniin junalla. Takana on 35 tunnin matka Helsingistä Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Saksaan. Edessä on kaksi intensiivistä viikkoa, YK:n järjestämä 23. ilmastokokous. Bonniin kokoontuu noin 25 000 osallistujaa ympäri maailmaa. Enää ei ole kysymys siitä, että tarvitsemme ilmastosopimuksen. Jo toista vuotta keskustellaan siitä, miten pannaan käytäntöön toimenpiteet pitääksemme maapallon lämpenemisen reilusti alle kahden asteen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

On kiire. Viime viikolla Maailman ilmatieteen järjestön julkaisemassa raportissa todettiin, että hiilidioksidipitoisuus on ennätyksellisen korkea, 403,3 ppm. Hiilidioksidia oli viimeksi ilmakehässä yhtä paljon yli kolme miljoonaa vuotta sitten. Silloin ilmasto oli 2-3 astetta lämpimämpi kuin nyt. YK:n ympäristöohjelman raportissa todetaan, että valtioiden lupaamat päästövähennykset kattavat vain kolmasosan tarvittavista leikkauksista, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi reilusti alle 2 asteen.

Kokouksen puheenjohtajana toimii Fidži. Tämä on ensimmäinen kerta kun pieni saarivaltio on tässä roolissa. Ilmastonmuutos on Fidžin kohtalonkysymys, joka uhkaa saaren koko olemassaoloa. Se nostaa esiin ilmastonmuutoksen seurauksia, jotka näkyvät kaikkialla maailmassa mutta vaikuttavat eniten köyhimpiin maihin, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta.

Ilmastokokouksen isoihin kysymyksiin kuuluu Pariisin sopimuksen sääntökirja, johon sisältyy menettelytapoja ja ohjeita täytäntöönpanosta. Sääntökirjan tulee valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Bonnin kokouksen lopputuloksena tulisi tuottaa luonnostekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä.

Toinen iso kysymys on miten maat tulevat keskustelemaan päästövähennyksistään vuoden 2018 aikana: missä ollaan päästötavoitteiden suhteen ja kuinka saada tarvittavat lisätoimet, jotta lämpeneminen pysyy reilusti alle 2 asteessa. Tätä vuoropuhelua kutsutaan nimillä Talanoa-dialogi. Fidžissä puhutaan Talanoa-hengestä, joka tarkoittaa luottamukseen, empatiaan ja kollektiiviseen hyvään perustuvaa vuoropuhelua.

Tämän vuoden ilmastokonferenssissa on kutsuttu tekniseksi välikokoukseksi. Tähtäimessä on jo vuosi 2018, jolloin sovitaan yksityiskohdista. Tosiasia on, ettei välivuosia ole. Ei ole aikaa odottaa. Ilmasto ei odota. Globaalien päästöjen tulisi kääntyä jyrkkään laskuun viimeistään vuonna 2020.

Tehokas tapa tukea hiilivapaata tulevaisuutta on rahavirtojen kääntäminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä tarkoittaa sijoitusvarallisuuden siirtämistä pois fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden osakkeista, sekä niihin epäsuorasti sijoittavista rahastoista ja muista sijoitusinstrumenteista.

Tätä voidaan perustella eettisillä ja taloudellisilla syillä.  Jos ilmaston pilaaminen on väärin, voiton tavoittelu ilmaston kustannuksella on myös väärin.

Jotta kahden asteen raja ei ylity, 80-90 prosenttia tunnetuista hiilivaroista, 35 prosenttia öljystä ja 50 prosenttia kaasusta on jätettävä maahan UNEPin tuoreen raportin mukaan. Jotta 1,5 asteen tavoitteessa pysyttäisiin, on maahan jätettävien osuuksien oltava vielä suuremmat. Puhtaan ilmastomatematiikan perusteella nämä yhtiöt ovat yliarvostettuja sijoituskohteita.

Ilmastojärjestö 350 Suomi haastaa suomalaiset eläkerahastot ja yliopistot, uskonnolliset instituutiot sekä muut sijoittajat siirtämään sijoitusvarallisuutensa fossiilisista polttoaineista kestävään liiketoimintaan. Yhteistä hyvää tuottavina instituutioina niiden tulisi johtaa muutosta kohti hiilivapaata yhteiskuntaa. Suursijoittajien, kuten eläkerahastojen on kannettava varallisuuden mukanaan …

Parhaillaan vietettävä ilmastotoimintaviikko Global Divestment Mobilisation vaatii, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi sijoitukset fossiilisiin polttoaineisiin on vedettävä pois välittömästi. Toimintaviikolla tapahtumia on yli 40 maassa – myös Suomessa.

Vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi, joka toi mukanaan lämpöennätyksiä, kuivuutta ja muita sään ääri-ilmiöitä. Kansainvälinen toimintaviikko Global Divestment Mobilisation kiinnittää huomion siihen, että yhä pahemmilta ilmastonmuutoksen seurauksilta välttymiseksi investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin on lopetettava.  Jotta ilmaston lämpeneminen pysähtyisi Pariisin sopimuksen tavoittelemaan 1,5 asteeseen, valtaosa tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä hyödyntämättä. On moraalinen velvollisuutemme siirtyä sanoista tekoihin.

Toimintaviikko on osa maailmanlaajuista Fossil Free -liikettä, jota vetää kansainvälinen ilmastojärjestö 350.org. Fossil Free, eli Rahat pois fossiilisista -kampanja on jalkautunut myös Suomeen, ja useilla yliopistokampuksilla kannustetaan yliopistoja vetämään sijoituksensa pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä.

Kampanja on käynnissä myös Helsingin yliopistolla. Osana Global Divestment Mobilisation -toimintaviikkoa kampanja jalkautuu yliopiston kampuksille. Maanantain ja tiistain 8.-9.5. aikana käymme keskustan, Kumpulan ja Viikin kampuksilla ilahduttamassa yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa sijoitusteemaisella esiintymisellä.

Alustavissa keskusteluissa Helsingin yliopiston kanssa on selvinnyt, että yliopistolla ei ole lainkaan suoria sijoituksia hiiliyhtiöihin, ja kaasu- ja öljy-yhtiöihin niitä on vähän. Yliopisto on selvittämässä rahastomuotoisten sijoitustensa sisältöjä. Yliopisto on siis jo ottanut ensimmäisiä askeliaan kohti tavoitetta! Helsingin yliopistoa voi kannustaa vetämään sijoituksensa lopullisesti pois fossiilisista allekirjoittamalla vetoomuksen täällä.

Helsingin yliopiston lisäksi Rahat pois fossiilisista -kampanja on käynnissä myös Aalto-yliopistossa sekä Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Helsingin lisäksi Global Divestment Mobilisation näkyy myös Turussa, kun “Rahat pois fossiilisista, Turku” -kampanja järjestää 13.5. korttelijuhlat Turun Teatterisillalla.

 

Lisätietoja:

Iina Heikkilä, puheenjohtaja, 350 Suomi ry. iina.heikkila(a)350finland.org, p. 0405483413

Helsingin tapahtuma: Jenni Heikkinen jenni.heikkinen(a)350finland.org, p. 0503030511

Turun tapahtuma: Valtteri Moilanen va.moilanen(a)gmail.com

 

Lue lisää:

http://www.350suomi.org/kampanjat/rahat-pois-fossiilisista/

https://globaldivestmentmobilisation.org/

Helsingin tapahtuma: http://act.350.org/event/gdd2017/13738/

Turun tapahtuma: http://act.350.org/event/gdd2017/13507/ ja Facebookissa.

 

Esitykset Helsingin yliopiston kampuksilla:

MA 8.5. KESKUSTAKAMPUS

• 11.30 Unicafe Topelias
• 12.00 Unicafe Porthania
• 12.30 Porthanian edusta
• 13.00 Gaudeamus Kirja & Kahvi
• 13.30 Unicafe Päärakennus

TI 9.6. KUMPULA JA VIIKKI

• 11.00 Kumpula, Unicafe Chemicum
• 11.30 Kumpula, Unicafe Exactum
• 12.30 Viikki, Unicafe Biokeskus, Viikinkaari 9
• 13.00 Viikki, Unicafe Korona, Viikinkaari 11
• 13.30 Viikki, Unicafe Viikuna, Agnes Sjöbergin katu 2

…