Posts: Page 2

Ilmastokasvatusta opettajille

Suomen peruskouluissa ja lukioissa toimii tällä hetkellä opetustehtävissä n. 45 000 opettajaa. He ovat portinvartijoita, joilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten akateemisen osaamisen ja taitojen kehittymisessä – myös ilmastoasioissa.

Tutkimusten mukaan opettajien ilmasto-osaaminen on usein kuitenkin puutteellista. Tämä näkyy mm. sekaannuksina ympäristöongelmien välisistä yhteyksistä ja lisäksi käsitys siitä, että ilmastonmuutos on ainoastaan luonnontieteellinen ongelma, tuntuu istuvan tiukassa. Monien oppiaineiden opettajat kokevat, ettei aihe kuulu heille. Oppikirjoissakin aihetta käsitellään usein riittämättömästi ja ne saattavat sisältää jopa virheellistä tietoa.

Vuonna 2016 voimaan astuneet koulujen uudet opetussuunnitelmat ensimmäistä kertaa velvoittavat opettajat käsittelemään aihetta koulussa. Erityisesti sen opettaminen on maantieteen ja biologian opettajien vastuulla, mutta opetussuunnitelmien yhteisen arvopohjan mukaisesti kouluyhteisön tulee kasvattaa oppilaista ilmastonmuutoksen vakavuuden ymmärtäviä kansalaisia, jotka osaavat toimia sen hidastamiseksi.

Suomessa järjestöillä ja muilla koulun ulkopuolisilla toimijoilla on hyvät mahdollisuudet tukea kouluyhteisöä opetustyössä ja eri alojen osaajat toivotetaan kouluun usein lämpimästi tervetulleeksi. Kiristyneen taloudellisen tilanteen vuoksi järjestöjenkin tukiresurssit ovat nyt tiukoilla ja moni ilmastokasvatushanke ja -tutkimusprojekti on tällä hetkellä jäissä. Esimerkiksi Ilmari-hankkeen toistakymmentä vuotta jatkunut kouluvierailutoiminta on katkolla. Edistystäkin silti tapahtuu koko ajan. Ilmari-hankkeessa suunnitellaan digitaalista oppimispeliä ilmastoaiheesta, WWF kehittää koulujen ympäristöryhmien toimintaa ja yliopistoilla testataan uutta monialaista IlmastoNyt-verkkokurssia.

 

 

 

 

 

 

 

Itse olen pyrkinyt vastaamaan haasteisiin Maj ja Tor Nesslingin säätiön tuella toteuttamani Open ilmasto-opas -hankkeen avulla. Kyseessä on aineopettajille vuoden 2016 aikana tehty avoin ja ilmainen nettisivu, joka kuvaa ilmastonmuutos-ilmiön jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta erikseen. Lisäksi opas tarjoaa kuvamateriaalia, tehtäväideoita, vinkkejä monialaiseen oppimiseen ja alakoulun ilmastokasvatukseen, sekä yleistietopaketit ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatuksesta. Materiaalin sisältöjen ideointiin ja kommentointiin osallistui hankkeen aikana yli sata suomalaista ilmasto- ja kasvatusalan toimijaa opettajista tutkijoihin ja kansalaistoimijoihin.

Vuonna 2017 kierrän kouluissa kouluttamassa opettajia ilmastonmuutoksesta, ilmastokasvatuksesta ja Open ilmasto-oppaan käytöstä. Materiaali on saanut innostuneen vastaanoton, mutta tietotulvien maailmassa hyviäkin juttuja täytyy pitää esillä jatkuvasti ja sinnikkäästi.

Kirjoittajana ympäristökasvattaja Pinja Sipari, joka on mukana järjestämässä PowerShift 2017 -tapahtumaan työpajaa ilmastokoulutuksesta.  Tämä blogi on alunperin julkaistu 20.2.2017 Ilmasto.org -sivustolla.

 

Rahat pois fossiilisista, vaatii kansainvälinen ilmastotoimintaviikko Global Divestment Mobilisation 5.-13.5.

Parhaillaan vietettävä ilmastotoimintaviikko Global Divestment Mobilisation vaatii, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi sijoitukset fossiilisiin polttoaineisiin on vedettävä pois välittömästi. Toimintaviikolla tapahtumia on yli 40 maassa – myös Suomessa.

Vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi, joka toi mukanaan lämpöennätyksiä, kuivuutta ja muita sään ääri-ilmiöitä. Kansainvälinen toimintaviikko Global Divestment Mobilisation kiinnittää huomion siihen, että yhä pahemmilta ilmastonmuutoksen seurauksilta välttymiseksi investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin on lopetettava.  Jotta ilmaston lämpeneminen pysähtyisi Pariisin sopimuksen tavoittelemaan 1,5 asteeseen, valtaosa tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä hyödyntämättä. On moraalinen velvollisuutemme siirtyä sanoista tekoihin.

Toimintaviikko on osa maailmanlaajuista Fossil Free -liikettä, jota vetää kansainvälinen ilmastojärjestö 350.org. Fossil Free, eli Rahat pois fossiilisista -kampanja on jalkautunut myös Suomeen, ja useilla yliopistokampuksilla kannustetaan yliopistoja vetämään sijoituksensa pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä.

Kampanja on käynnissä myös Helsingin yliopistolla. Osana Global Divestment Mobilisation -toimintaviikkoa kampanja jalkautuu yliopiston kampuksille. Maanantain ja tiistain 8.-9.5. aikana käymme keskustan, Kumpulan ja Viikin kampuksilla ilahduttamassa yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa sijoitusteemaisella esiintymisellä.

Alustavissa keskusteluissa Helsingin yliopiston kanssa on selvinnyt, että yliopistolla ei ole lainkaan suoria sijoituksia hiiliyhtiöihin, ja kaasu- ja öljy-yhtiöihin niitä on vähän. Yliopisto on selvittämässä rahastomuotoisten sijoitustensa sisältöjä. Yliopisto on siis jo ottanut ensimmäisiä askeliaan kohti tavoitetta! Helsingin yliopistoa voi kannustaa vetämään sijoituksensa lopullisesti pois fossiilisista allekirjoittamalla vetoomuksen täällä.

Helsingin yliopiston lisäksi Rahat pois fossiilisista -kampanja on käynnissä myös Aalto-yliopistossa sekä Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Helsingin lisäksi Global Divestment Mobilisation näkyy myös Turussa, kun “Rahat pois fossiilisista, Turku” -kampanja järjestää 13.5. korttelijuhlat Turun Teatterisillalla.

 

Lisätietoja:

Iina Heikkilä, puheenjohtaja, 350 Suomi ry. iina.heikkila(a)350finland.org, p. 0405483413

Helsingin tapahtuma: Jenni Heikkinen jenni.heikkinen(a)350finland.org, p. 0503030511

Turun tapahtuma: Valtteri Moilanen va.moilanen(a)gmail.com

 

Lue lisää:

http://www.350suomi.org/kampanjat/rahat-pois-fossiilisista/

https://globaldivestmentmobilisation.org/

Helsingin tapahtuma: http://act.350.org/event/gdd2017/13738/

Turun tapahtuma: http://act.350.org/event/gdd2017/13507/ ja Facebookissa.

 

Esitykset Helsingin yliopiston kampuksilla:

MA 8.5. KESKUSTAKAMPUS

  • 11.30 Unicafe Topelias
  • 12.00 Unicafe Porthania
  • 12.30 Porthanian edusta
  • 13.00 Gaudeamus Kirja & Kahvi
  • 13.30 Unicafe Päärakennus

TI 9.6. KUMPULA JA VIIKKI

  • 11.00 Kumpula, Unicafe Chemicum
  • 11.30 Kumpula, Unicafe Exactum
  • 12.30 Viikki, Unicafe Biokeskus, Viikinkaari 9
  • 13.00 Viikki, Unicafe Korona, Viikinkaari 11
  • 13.30 Viikki, Unicafe Viikuna, Agnes Sjöbergin katu 2

350 Suomi ry:n vuosikokous 2017

Tervetuloa 350 Suomi ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen keskiviikkona 15.3.2017 klo 18.00 Domus Gaudiumiin, kokoushuone Seppele, Leppäsuonkatu 11, 1. kerros.

Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta vain jäsenillä on äänioikeus. Jos et vielä ole jäsen (tai vuoden 2017 jäsenmaksusi on vielä maksamatta), suuntaa Jäsenyys-sivuille viimeistään perjantaina 10.3. Kokouksessa valitaan myös yhdistykselle uusi hallitus, joten jos sinulla on kiinnostusta asettua ehdolle, kannattaa varautua esittelemään itsensä! (Halutessasi voit kertoa siitä myös ilmoittautumislomakkeessa.)

Olet myös tervetullut kokoukseen, jos toimintamme muuten kiinnostaa! Olitpa jäsen tai et, jos sinua kiinnostaa esimerkiksi osallistua kampanjaan ruoan ilmastovaikutuksiin puuttumiseksi, Rahat pois fossiilisista -kampanjaan jossain Suomen yliopistossa tai tulevaisuudessa siintävän Power Shiftin suunnitteluun, tule paikalle juttelemaan tai ota muuten yhteyttä!

Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole välttämätöntä, mutta tarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ilmoittautumista viimeistään 14.3. lomakkeella. Ilmoitathan samalla mahdollisista allergioistasi ja erikoisruokavalioista (tarjoilu on vegaaninen). Myös etäosallistuminen Skypellä on mahdollista, ilmoitathan tällöin myös Skype-tunnuksesi. Kokousasiakirjat on saatavilla täältä.

Kokouksen esityslistan löydät alta. Tervetuloa!

Vuosikokouksen esityslista

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
  8. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
  9. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus
  10. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä
  11. Muut esiin tulevat asiat
  12. Kokouksen päättäminen

Lehdistötiedote: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa

Tiedote 1.11.2016

Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on mahdollista saavuttaa, vaativat suomalaiset ympäristö-, nuoriso- ja kehitysjärjestöt. Globaalit ilmastopäästöt on käännettävä laskuun välittömästi ja ilmastotoimien riittävä rahoitus turvattava, tai maailma pelastuu vain paperilla.

Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan ennätystahdissa 4. marraskuuta, juuri ennen YK:n ilmastokokouksen alkamista Marokon Marrakechissa. Kokouksessa lähdetään sorvaamaan yhteisiä sääntöjä sopimuksen toimeenpanemiseksi.

Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat siihen, että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden tähän mennessä lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.

”Maiden nykyiset lupaukset päästöjen leikkaamisesta ovat täysin riittämättömiä. Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta. Seuraukset olisivat hallitsemattomia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Marrakechissa on vauhditettava välittömiä ilmastotoimia ja tehtävä selväksi, että kahden vuoden päästä käynnistyvä arviointikierros päivittää kaikkien maiden vuoden 2030 päästövähennystavoitteet yhdenmukaisiksi 1,5 asteen tavoitteen kanssa, ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat.

”EU:n kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, päästökaupan päästövähennystavoitteen nostamista ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöimistä välittömästi. Energiamurros ei ole tulossa, se on jo meneillään. Tämä on Suomelle ja EU:lle myös mahdollisuus, jos emme takerru vanhaan vaan olemme hereillä ja valmiita luomaan uutta”, Aho painottaa.

Ilmastopakolaisuuteen on puututtava

Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan, yli 65 miljoonaa. Ilmastoon liittyvät ympäristöongelmat kuten kuivuus ja tulvat ovat merkittävä syy lisääntyneen pakolaisuuden taustalla. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuosittain vähintään 22,5 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien kriisien takia.

Tästä huolimatta kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuutta. Pariisin sopimuksessa maat ovat sitoutuneet käsittelemään ilmastonmuutoksesta johtuvaa siirtolaisuutta sekä vahinkoja ja menetyksiä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamilla vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan peruuttamattomia muutoksia, joihin ei ole enää mahdollista sopeutua. Kyse on valtavan mittaluokan haasteesta, josta yksittäiset maat kärsivät suhteettoman paljon.

”Kun nouseva merenpinta nielaisee kodin ja elinkeinon, on ihmisiä tuettava uuden elämän rakentamisessa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten kohtaamiseen sekä ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseen tarvitaan käytännön työkaluja. Lisäksi on sovittava rahoituksesta”, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Rahavirrat tukemaan vähäpäästöistä kehitystä

Rahoitus on perinteisesti ollut yksi ilmastoneuvottelujen kipupisteistä. Pariisin sopimuksessa maat sitoutuvat ohjaamaan kaikki rahavirrat ongelmista ratkaisuihin, fossiilisten polttoaineiden tukemisesta kohti vähäpäästöistä kehitystä. Käytännössä tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen merkitsee tuhansien miljardien eurojen investointeja uuteen energiajärjestelmään.

Energiamurroksen rinnalla teollisuusmaat ovat luvanneet rahoittaa köyhien maiden ilmastotoimia sadalla miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Luvattu tuki on pieni puro energiaremontin edellyttämien rahavirtojen rinnalla, mutta sillä on suuri merkitys haavoittuvimmille ihmisille sekä ilmastoneuvottelujen etenemiselle.

”Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. …

Rahat pois fossiilisista -leffaillat / Fossil Free movie nights 19.10. & 25.10.!

Tule tutustumaan ympäri maailmaa levinneeseen fossil free / divestment-liikkeeseen ja suunnittelemaan Suomen Rahat pois fossiilisista -toimintaa! Järjestämme lokakuussa kaksi leffailtaa, joissa katsotaan aiheeseen liittyvä dokumentti sekä keskustellaan kampanjasta ja sen kasvattamisesta Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa.

Helsingin yliopiston leffailta järjestetään 19.10. klo 18.00-21.00 Mothership of Workissa osoitteessa Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki. Tapahtuma myös Facebookissa: https://www.facebook.com/events/206538049767058/

Aalto-yliopiston leffailta puolestaan järjestetään 25.10. klo 18.00-21.00 Aalto Design Factorylla osoitteessa Betonimiehenkuja 5, Espoo. Tapahtuma myös Facebookissa: https://www.facebook.com/events/347996745548182/

Leffailloissa esitettävä elokuva on ilmastotieteestä, ilmastopolitiikasta ja ilmastoaktivismista kertova dokumentti Disruption (katso dokkarin traileri alla). Lisäksi Aallon leffaillassa katsotaan lyhyt pätkä ilmastokriisin mittasuhteita alleviivasta Do the Math -dokumentista

Rahat pois fossiilisista on kampanja julkisten instituutioiden sijoitusten siirtämiseksi pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä. Opiskelu tai työskentely yliopistoissa ei ole välttämätöntä mukana toimimiseen, kaikki ovat tervetulleita mukaan! Katso lisää nettisivuiltamme: https://world.350.org/finland/kampanjat/rahat-pois-fossiilisista/

Tervetuloa!

Vaikket pääsisikään paikalle, voit osallistua esimerkiksi allekirjoittamalla Helsingin yliopistoon kohdistuvan vetoomuksen: https://campaigns.gofossilfree.org/petitions/university-of-helsinki-go-fossil-free

 

 

disruption_poster_export

Disruption – Official Trailer from Disruption on Vimeo.…

Tiedote: Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

19 suomalaista kansalaisjärjestöä ja -verkostoa esittävät, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.

Järjestöt toteavat julkilausumassaan, että CETA-sopimukseen liittyy vastaavia riskejä kuin runsaasti keskustelua herättäneeseen TTIP-sopimukseen. CETA edellyttää paitsi perinteisten kaupan esteiden purkamista, myös laajempaa yhteistyötä sopimuksen osapuolina olevien maiden lainsäädäntöjen harmonisoimiseksi. Käytännössä kaupankäynnin sääntely-ympäristöä muutetaan ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella.

“Pelkäämme, että sopimus heikentää EU:n jäsenmaiden mahdollisuuksia turvata ja edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä”, järjestöt toteavat yhteisessä julkilausumassaan. CETA esimerkiksi poistaa esteitä ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan haitallisen öljyhiekan ja siitä jalostetun öljyn tuonnilta Euroopan unioniin. Sopimukseen sisältyvä investointisuoja voi puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi kaivosyhtiöihin kohdistuvaa kansallisen tason sääntelyä. Järjestöt pitävät myös ongelmallisena, että julkista keskustelua CETA-sopimuksen hyväksymisestä ei ole käyty Suomessa juuri lainkaan.

“Se, että CETA-sopimus on herättänyt Suomessa vähemmän keskustelua kuin TTIP, ei vähennä sen kiistanalaisuutta. On myös syytä muistaa, että eurooppalainen kansalaisaloite CETA- ja TTIP-sopimuksia vastaan keräsi vuodessa yli 3,2 miljoonaa allekirjoitusta ja sopimuksia vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut satoja tuhansia ihmisiä”, toteaa vapaakauppasopimuksia seuraavan TTIP-verkoston aktiivi Marissa Varmavuori.

“Kauppapolitiikan pitää olla alisteista ympäristö- ja sosiaalipolitiikalle. Pariisin ilmastosopimuksen myötä on selvää, että edessä on nopea luopuminen fossiilisista polttoaineista. CETA-sopimus näyttäisi vievän kehitystä aivan väärään suuntaan”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius. Luonto-Liitto on yksi julkilausuman allekirjoittaneista kansalaisjärjestöistä.

Euroopan kauppaministerit kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22.–23. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavassa. Virallisesti sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lokakuussa pidettävässä EU–Kanada-huippukokouksessa, josta se lähetetään EU:n jäsenmaihin hyväksymiskierrokselle. Bratislavan ministerikokousta edeltävällä viikolla CETA-sopimusta on vastustettu näkyvästi eri puolilla Eurooppaa.

 

Järjestöjen julkilausuma http://www.vapaakauppa.fi/julkilausuma_210916/

 

Julkilausuman allekirjoittajat:

350 Suomi ry
Suomen Aasia-Eurooppa-verkosto AEPF
Amanadamaji ry
Animalia ry
Attac ry
CRASH – Coalition for
Research and Action for Social Justice and Human Dignity
Eettisen kaupan puolesta ry
Emmaus Aurinkotehdas ry
Greenpeace Suomi
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
Luonto-Liitto ry
Maailmankauppojen liitto ry
Maan ystävät ry
Maattomien ystävät ry
Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike
Naiset Rauhan Puolesta -liike
TTIP-verkosto Suomi
Uusi tuuli ry

Lisätietoja:

Marissa Varmavuori (paikan päällä Bratislavassa 22.-23.9.2016)
TTIP-verkosto
puh. 050 542 2067

marissa.varmavuori(at)gmail.com

Elina Mikola
Vaikuttamistyön koordinaattori
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
puh. 046 8515974

elina.mikola(at)kehys.fi

Leo Stranius
Toiminnanjohtaja
Luonto-Liitto ry
puh. 040 754 7371

leo.stranius(at)luontoliitto.fi

Iina Heikkilä
Puheenjohtaja
350 Suomi ry
iina.heikkila(at)350finland.org

Yhdessä tekemällä ilmaston hyväksi

Sarianna Mankki on ollut mukana tuomassa Power Shiftiä ja 350-ilmastoliikettä Suomeen. Miksi hänen mielestään kannattaa lähteä mukaan Power Shiftiin? Kyselimme Sariannalta tapahtuman historiasta, ilmastoliikkeen haasteista ja kuulimme, miten Pokémon Go liittyy kaikkeen tähän.

Sarianna on 27-vuotias ja ollut vapaaehtoisena mukana monien järjestöjen toiminnassa. Hän perusti vuonna 2014 Anu Paajasen ja Saku-Matti Mäen kanssa 350 Suomi -ilmastojärjestön, joka on Suomen Power Shift -tapahtumien taustalla. Sarianna toimi ensimmäisen Power Shiftin tapahtumakoordinaattorina vuonna 2014, ja on toiminut myös 350 Suomen puheenjohtajana. Päivätyökseen Sarianna toimii tällä hetkellä kansanedustaja Antero Vartian (vihr.) eduskunta-avustajana. Tapasimme Sariannan Helsingin Kalliossa jutellaksemme Power Shiftistä ja ilmastokysymyksistä.

Miten ja miksi lähdit mukaan alunperin tekemään Power Shiftiä?

Osallistuin vuonna 2013 Global Power Shiftiin Istanbulissa, joka oli isomman skaalan tapahtuma: siihen osallistui 500 nuorta 135 eri maasta. Tapasin silloin Sakun ja päätimme yhdessä tuoda Power Shiftin Suomeen. Mielestäni Power Shiftillä oli mahtava konsepti: kokoonnutaan yhteen muutamaksi päiväksi, suunnitellaan kampanjoita ja aletaan toteuttaa niitä, ja samalla tavataan muita ilmasto-asioista kiinnostuneita.

Mitä olet oppinut Power Shiftiä järjestäessäsi?

Ihan tällaisia perusjuttuja, joista on myös itselle hyötyä: tapahtuman järjestämistä, vapaaehtoisten koordinointia, kampanjoiden suunnittelua ja ylipäätään ihmisten organisoimista. Mielestäni on tärkeää, että ihmiset saavat yhteyden toisiinsa tapahtuman aikana ja ystävystyvät toistensa kanssa! Se on todella tärkeää liikkeen rakentamisen kannalta.

Mikä on ollut itsellesi antoisinta tässä työssä ja miten pidät motivaatiota yllä? Varsinkin, kun ilmastotyössä tulokset eivät välttämättä ole heti havaittavissa, vaan suuria muutoksia voi tapahtua vasta vuosien työn jälkeen.

Totta, todella konkreettisia tuloksia saa aikaan harvoin nopeasti. Esimerkiksi Polttava kysymys -kampanjalla kesti seitsemän vuotta ennen kuin ilmastolaki saatiin läpi. Kärsivällisyyttä pitää siis olla. Motivaatiota pitää yllä ihan vain se, että ilmastonmuutos on mielestäni ihmiskunnan suurin uhka tällä hetkellä. Pakolaiskriisi on vasta pientä esimakua siitä, minkälaisia ihmiskohtaloita meillä tulee olemaan jos ilmastonmuutos saa edetä kuten se nyt etenee. Olen motivoitunut siitä, että meidän pitää pelastaa ihmiskunta siltä tulevaisuudelta minkä ilmastonmuutos voi pahimmillaan aiheuttaa. Mutta pelkästään sillä ei pysy motivaatio yllä, vaan pitää muistaa myös ottaa itse välillä rennosti ja huolehtia omasta jaksamisesta.

Minkälaisia vinkkejä sinulla on ilmastoaktivistille omasta jaksamisesta huolehtimiseen? Tämän vuoden Power Shiftissähän on myös tulossa aiheesta työpaja.

Pitää löytää harrastus, joka vie ajatukset pois muusta. Itse esimerkiksi pelaan tällä hetkellä Pokémon Go’ta, se vie ajatukset hyvin pois sekä töistä että järjestöhommista. Koiran kanssa tulee tehtyä tunnin-parin lenkkejä pelatessa!  

Miksi mielestäsi kannattaa osallistua vuoden 2016 Power Shiftiin?

Power Shift on yksinkertaisesti Suomen suurin ja mahtavin ilmastotapahtuma. Sinne tulee innostuneita uusia aktiiveja sekä myös vanhoja ja kokeneita, joilta

Näkemisen arvoinen juttu!

Ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvat perustavat ajatuksensa usein väittämiin, että ilmastonmuutoksen näkeminen on mahdotonta. Eri tiedetahojen kippuroita ja käyriä voidaan esittää halutussa ulkoasussa ja kulloiseenkin tarpeeseen sopivalla tavalla. Aikajanaa säätämällä ilmastonmuutos on jopa helppoa sivuuttaa. Ilmastonmuutokseen uskova ja sitä esittävä tiedeyhteisö on tosin itsekin ampunut itseään jalkaan luomalla kaavioita, joiden on helposti huomattu liioittelevan esittämäänsä asiaa. Yksi sellaisista oli lepäävää jääkiekkomailaa kuvaava viivakaavio, missä kuvataan ilmaston lämpötilan pysyneen suhteellisen samanlaisena viimeisten tuhansien vuosien ajan (mailan varsi), mutta kääntyneen voimakkaaseen nousuun 1800 luvulta lähtien (mailan lapa).

Ilmastonmuutosta mitataan puiden, maaperän ja esimerkiksi jäätiköiden vuosirenkaista, ja viimeisten tutkimusten mukaan tietoja on voitu yhdistää luotettavasti jo useiden tuhansien vuosien taakse. Ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvat kaivelevat annettuja arvoja ja dataa innokkaasti ja takertuvat jokaiseen yksityiskohtaan, mikä kumoaisi esitetyn todisteen ilmastonmuutoksen todellisesta tilasta. Jos jääkiekkomaila kuvaajana onkin ehkä aavistuksen liioiteltu malli ilmaston lämpenemiselle, niin onko sillä väliä? Tiedeyhteisötkin ovat nykyään osittain markkinoiden armoilla ja tuloksien on oltava joskus näyttäviä.  Huolestuttavampia ovat tiedeyhteisöjen ”tilaustyöt”, jolloin tutkimuksen sponsori saa tilaamansa tuloksen asiasta kuin asiasta. Tämä jos mikä rapauttaa koko tieteen uskottavuuden.

Voiko ilmastonmuutosta nähdä?

Olen reissannut elämässäni noin 5000 kilometriä hiihtäen ja kävellen pitkin arktisia alueita, eli juuri siellä missä kasvihuoneilmiön sanotaan vaikuttavan voimakkaimmin. Olen katsellut hupenevia jäävirtoja Huippuvuorilla ja sulavaa jäätikköä Grönlannissa.

Huippuvuorten jäätiköiltä laskeutuvien jäävirtojen muutoksen ovat selvästi nähtävissä normaaleilta vaelluskartoiltakin. Jäätikön vanhat mereen laskeutuvat jäävirrat ovat ulottuneet 1960 ja 1970 luvuilla paljon kauemmaksi merelle, kuin nykyään. Samankaltaisia tuloksia on nähtävissä Alpeilla. Mutta mitä merkitsee 40 tai 50 vuotta ilmastonmuutoksen suhteen?

Grönlannin jäätiköllä olen asunut yhteensä neljä kuukautta parilla eri reissulla. Grönlannin jäätikkö on ystävällinen paikka telttailla ja selvisin retkistä vailla suurempia fyysisiä kolhuja. Olen tutkinut harrastuksenani suomalaisten arktisten retkikuntien toimia viimeisten 50 vuoden ajalta. Ensimmäinen arktinen retkikunta yli Grönlannin jäätikön oli vuonna 1966 ja sillä juhannukseen päättyneellä matkalla ei nähty yhtäkään jäätikön päälle sulamisvesistä muodostunutta järveä. Matkan hurjat -50 asteen pakkaslukemat ja myrskyt tuntuvat tämän päivän retkeilijästä käsittämättömiltä. Toisaalta matkan pituudeksi on ilmoitettu 700 kilometriä, vaikka nyt satelliittikuvista mitattuna matka ei voinut olla yli 560 kilometrin pituinen. Ehkä mittaustekniikoissa on eroja lähimenneisyydessäkin.

Vuonna 2003 ja 2008 olin itse reissuilla Grönlannin jäätiköllä. Molemmilla kerroilla jouduin reissukaverin kanssa uskomattomiin vesileikkeihin sulamisvesien kanssa. 2010 eräät arktisia reissuja tekevät ystäväni makasivat yli 30 päivää teltassa pitäen sadetta. Grönlannin jäätiköllä. Mutta mitä merkitsee 10, 15 tai 50 vuotta ilmastonmuutoksen suhteen?

 

Grönlannin jäätiköllä vierailin myös useilla tutkimusasemilla, joiden pääasiallinen tehtävä on tulkita ilmastonmuutosta vertailevin menetelmin. Näiden tutkimusasemien jäänkairausnäytteiden tulokset ulottuivat luotettavasti noin …

Kenellä on oikeus vaikuttaa ilmastopolitiikkaan?

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka on syntynyt lokaaleista toimista. Ilmastopolitiikan huippukokouksista viimeksi Pariisissa useat kansalaisjärjestöt vaativat sitovaa globaalia ilmastosopimusta. Ilmastokriisi on tänä päivänä niin kouriintuntuva ilmiö, että asian selättämiseksi globaalit liikkeet, toimenpiteet ja sitoumukset ovat välttämättömiä.

Kasvihuonekaasujen vähentämisessä tärkeimmät toimet tehdään monesti lokaalisti. Hiilivapaa Helsinki kampanja onnistui vuoden 2015 lopussa tavoitteessaan – Helsinki päätti sulkea hiilivoimalansa. Turun kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä.

Laajemmassa mittakaavassa avainasemassa ovat valtiot. Kiina on luvannut aloittaa maan sisäisen päästökauppajärjestelmän vuonna 2017 ja uusimpana tavoittelevansa lihankukutuksen puolittamista.

Uusin ilmastopolitiikan uutinen kuultiin 20.7. kun EU-komissio ilmoitti Pariisin ilmastosopimusta toteuttavasta päästövähennysten taakanjaosta jäsenmaiden kesken. Aiheesta saatiin Suomessa aikaiseksi pienimuotoinen keskikesän kuohahdus, sillä monet vaikuttajat järkyttyivät saamastamme kovasta määräyksestä: vähentää päästökaupan ulkopuolisella sektorilla (liikenne, lämmitys, jätehuolto, maatalous) päästöjä 39 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Ensimmäisinä jakoa ehtivät arvostelemaan eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (PS). Ensimmäisen mielestä esitys ei saa johtaa Suomen talouden kustannustason kasvuun. Jälkimmäisen mukaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on epäonnistunut Suomen edunvalvonnassa. Pisimmän korren kritiikin vyöryttämisessä vei Elinkeinoelämän keskusliitto, joka totesi että ”Suomen on käännettävä jokainen kivi saadakseen oikeudenmukaisempaa kohtelua”.

Erityisen kiinnostavan ja ilmastopolitiikan realismia hyvin kuvaavan kommentin esitti komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen Helsingin Sanomissa. Hän totesi että Suomi ei ole ainoa maa, jota esitys on harmittanut. ”Kun 28 hallitusta on yhtä pettyneitä, suurusluokat ovat kohdallaan”.

Ilmaamme kasvihuonekaasuja vuosisadat iloisesti tuprutelleet EU-maat ovat siis pöyristyneitä saamistaan päätöstavoitteista, joita he itse Pariisin ilmastoneuvotteluissa kannattivat. Itse asiassa ilmastopolitiikan edistysairuena toiminut EU on laatinut Pariisissa diiliä, jossa yhteisestä sovitaan, että ilmasto ei saa lämmetä yli kaksi astetta. Lisäksi tavoitteena on rajoittaa keskimääräinen lämpötilan nousu 1,5 asteeseen.

EU:n sisäinen taakanjako, jota Suomessa on moitittu vaativaksi, ei riitä alkuunkaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mistä siis on kyse? Ilmastopolitiikan ristiriita on ahdistavaa, järjetöntä ja turhauttavaa. Kuinka monta kertaa samasta asiasta pitää vääntää, neuvotella ja päättää?

Kansanedustaja Kaj Turusen kommentissa oli pieni totuuden siemen dilemman ymmärtämiseen: ”epäonnistunut edunvalvonnassa”. Olen itse ajatellut kuvion näin: globaalin ilmastokriisin estäminen on ihmiskunnan edunvalvontatehtävä maapallon elinkelpoisuuden puolesta.

Näin ilmastopolitiikka ei käytännössä kuitenkaan toimi. Aiheen ympärillä häätää valtava joukko etu- ja intressiryhmiä, järjestöjä, ammattilobbareita ja mielipidevaikuttajia. Päästötavoitteet ole valistuneiden ympäristöministerien tai edes hallitusten omissa käsissä, vaikka muodollisesti ovatkin.

Pariisin ilmastokokouksessa eturyhmien lobbauksen tuntee ja näkee. Yhden konkreettisen näkökulman ilmastolobbaukseen osallistuvista antaa kokousta edeltänyt kampanja Kick Big Polluters Out of Climate Policy.

Ilmastoaktivistin kannattaa tuntea valtioiden ilmastopolitiikassa roolia ottavat tahot sillä Ilmastopolitiikan kulloinenkin tulos on vaikuttajaryhmien työn summa. Tätä monimutkaista ja usein aika hämärää valtapeliä …

Minä ja muuttuva ilmasto

Ainutkertainen elämä on mittaamattoman arvokasta. Kuinka elää niin, että olisi joka päivä syytä katsoa itseä peilistä pää pystyssä ja ylpeänä?

Nykyaika pirstaloittaa elämäämme. Arki on tullut monimutkaiseksi. Hallinnan tuntu on heikentynyt.

Jokainen ihminen haluaa liittää omaa elämäänsä osaksi jotakin itseään suurempaa ja arvokasta. Hallinnan tuntu lisääntyy kun tunnistaa millaisiin asioihin ja ilmiöihin arkiset valintani minua liittävät. Millaista maailmaa valintani rakentavat?

Energia on ihmiskunnan ydinkysymys. Jos käyttämäni lämpö-, liike- ja sähköenergia tuotettaisiin lihasvoimalla, tarvittaisiin 150 ihmistä sitä tuottamaan yötä päivää. Miten tarvitsemani energia tuotetaan? Mistä energiantuotannossa käytettävä raaka-aine saadaan? Kuka raaka-ainetta tuottaa ja millaisissa olosuhteissa? Onko käyttämäni sähkö puhdasta vai likaista?

Jokainen teko on pieni tai suuri askel ihanteen puolesta tai sitä vastaan. Jos jään valinnoillani vahvistamaan tiedostamaani ongelmaa, voinko olla ylpeä itsestäni?

Kun lataan puhelimeni kotini pistorasiasta, liitän sen sähköverkkoon. Millaista maailmaa silloin vahvistan tai heikennän?

Likaisilla tavoilla tuotettu energia on pääasiallinen syy nykyiseen ilmastonmuutokseen. Se on ehtyvää energiaa. Lisäksi likaisen energian terveyshaitat vähentävät hyvinvointia ja aiheuttavat kustannuksia useilla yhteiskunnan eri sektoreilla.

Tuulesta tai auringosta temmattu energia ei lopu. Ja puhtaan energian tuottaminen työllistää likaista energiaa enemmän.

Ratkaisuksi asettuminen antaa ihmiselle kaaokselta suojaavaa mieltä. Pieni teko voi olla kokijalle itselleen suurta ja merkittävää. Puhtaan energian saaminen omaan kotiin on muutaman klikkauksen päässä.

Elämisen arvoinen elämä on sitä, että voi kokea ilahtumista tai haltioitumista. Tekemällä ihmisen mittaisia valintoja joka päivä.

Toistuvista teoista muodostuu tapa. Tavat tekevät ihmisestä sen, mitä ihminen on.

Kestävissä valinnoissa yhdistyvät oma etu ja yhteinen paras. Häviäjiä ei ole vaan kaikki voittavat. Kyse ei ole luopumisesta ja tinkimisestä vaan sen tunnistamisesta, mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi.

On kuljettava määrätietoisesti upeuksia kohti. Käytettävä rohkeasti omia vaikutusmahdollisuuksia myönteisen muutoksen ja uudistumisen aikaansaamiseksi.

Tietoinen ratkaisuksi asettuminen antaa elämälle merkitystä, joka kannattelee arkea.


Dosentti Arto O. Salonen avartaa kokemusta ihmisenä olemisesta, rakentaa elinvoimaisia organisaatioita ja edistää kestävään yhteiskuntaan siirtymistä. www.artosalonen.com