Posts: Page 5

Power Shift Suomi antoi voimaa ja uusia ideoita

Huhhuh! Historian toinen Power Shift Suomi -tapahtuma järjestettiin syyskuun lopulla, jolloin Aalto-yliopiston Design Factoryyn Otaniemeen kokoontui lähes sata ilmastonmuutoksesta huolestunutta ihmistä viikonlopun ajaksi. Ohjelmassa oli keskusteluja, työpajoja sekä tulevan ilmastotoiminnan ideointia. Vapaaehtoisten voimin järjestetyn tapahtuman tiimi on saanut hengähtää, ja nyt on aika jatkaa taistelua ilmaston puolesta.

Viikonloppu oli täynnä todella innostavia keskusteluja sekä uusia ideoita ja tuttavuuksia. Tapahtumasta voimaantuneena osallistujat ovat voineet lähteä mukaan ilmastotoimintaan ja tuoda siihen omat vahvuutensa ja ideansa samalla, kun monimuotoistuva toiminta kasvaa myös yhtenä liikkeenä. Osa esimerkiksi lähtee viemään Rahat pois fossiilisista -kampanjaa uusiin yliopistokaupunkeihin, kun taas toiset suunnittelevat kulttuurihäirinnästä ammentavia ilmastotempauksia. Osa puolestaan kehitti tapahtumassa uusia energiaan ja ruokaan liittyviä kampanjoita, osa liittyi ympäristöjärjestöihin.

Myös itse Power Shift Suomi -tapahtuma sai uudet tekijät uudelta paikkakunnalta ensi kerraksi: ensi vuonna tapaammekin näillä näkymin Forssassa! Siirtymällä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle yhä uusiin kaupunkeihin saamme ilmastoliikkeestä vahvemmin koko Suomen liikkeen.

Ilmastonmuutoksen etenemisestä saadaan jatkuvasti uutta ja yhä huolestuttavampaa tietoa. Tulemme kokemaan ilmastonmuutoksen seurauksia jo oman elämämme aikana, mutta voimme edelleen vaikuttaaa siihen, kuinka voimakkaiksi nämä seuraukset kehittyvät ja miten me niihin reagoimme. Siksi yhä laajeneva toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on elintärkeää. Ja tästähän Power Shiftissä on kysymys: ilmastoliikkeen voimistaminen tarvitsee uusia toimijoita ja toimintatapoja, ja toivomme, että olemme auttaneet tässä.

Tänä syksynä olemme ratkaisujen edessä myös kansainvälisen yhteistyön tasolla, kun maailman johtajat kokoontuvat Pariisiin päättämään seuraavasta ilmastosopimuksesta. Todellista ja oikeudenmukaista sopimusta vaativa kansanliike vahvistuu päivä päivältä, ja seuraava liikkeen voimannäyte on kansainvälinen People’s Climate March sunnuntaina 29. marraskuuta. Tuolloin osoitamme myös Helsingissä ja Suomessa vaatimuksemme ilmastopolitiikan muutoksesta. Suomalaisia ilmastoaktivisteja on myös lähdössä Pariisiin yhteisellä bussikuljetuksella, lähde sinäkin mukaan! (Lisätiedot ja ilmoittautumislomake täällä.)

Globaali ilmastoliike on jo osoittanut voimansa kampanjoinnissa arktisia öljynporauksia vastaan: heti Power Shiftiä seuraavana maanantaina saimme lukea ilahduttavia uutisia Shellin vetäytymisestä Arktikselta. Aktiivisella ja määrätietoisella toiminnalla voidaan todella estää ilmastotuhoa edistäviä hankkeita. Tästä on hyvä jatkaa myös Pariisissa – ja sen jälkeen.

 

Liisa Uimonen ja Marja-Liisa Helminen

Power Shift 2015 -järjestelytiimi…

Lehdistötiedote: Ympäristö- ja kehitysjärjestöt, kirkko, palkansaajat, saamelaiset ja lääkärit vaativat nopeita päästövähennyksiä

Poikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti tänään yhteisen ilmastojulistuksensa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.

Joulukuussa järjestettävä Pariisin ilmastokokous voi järjestöjen mukaan olla tärkeä käännekohta ilmastokriisin ratkaisussa. Ratkaisut ovat olemassa, mutta nyt päättäjiltä tarvitaan rohkeutta. Uuteen ilmastosopimukseen tulee sisällyttää riittävät suunnitelmat tieteeseen perustuvista päästövähennystoimista, muutokseen tarvittavasta julkisesta rahoituksesta sekä korvausmenettelystä niille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten.

Ilmastojulistuksen (http://wwf.fi/mediabank/7731.pdf) on allekirjoittanut 16 eri järjestöä ja yhteisöä. Allekirjoittajina ovat ympäristö- ja kehitysjärjestöt, palkansaajajärjestöt, evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa, lääkärit sekä saamelaiskäräjät.

”Ilmastotutkijoiden mukaan tärkeintä on saada päästöt nopeaan laskuun ja pian, sillä jokainen poltettu öljy- tai hiilitonni vie meidät lähemmäs peruuttamatonta ilmastonmuutosta. Nykytilanne on täysin kestämätön. Pariisissa on sovittava toimista, joilla päästöjä leikataan nopeammin nyt heti, eikä vasta 2020 jälkeen, jolloin uusi sopimus astuu voimaan. Rahavirrat on ohjattava fossiilisesta energiasta puhtaaseen uusiutuvaan energiaan. Samalla ihmisten ja yhteisöjen oma energiantuotanto esimerkiksi auringolla ja tuulella on tehtävä mahdollisimman helpoksi”, vetoavat ympäristöjärjestöt.

Palkansaajajärjestöt odottavat oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen ja kestävämpään yhteiskuntaan.

”Palkansaajille on tärkeää, että kansalaisjärjestöjen asema turvataan Pariisin sopimuksessa ja ihmisoikeudet tunnustetaan laajasti sopimustekstin sisältö-osassa. Kokonaisuuteen pitää sisältyä myös oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa sekä reilun työn edistäminen”, toteaa SAK:n Pia Björkbacka palkansaajakeskusjärjestöjen puolesta.

Ihmisiä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten, on autettava sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uskonnolliset yhteisöt ovat korostaneet ilmasto-oikeudenmukaisuuden merkitystä.

“Ilmastonmuutoksesta kärsivät jo nyt heikoimmassa asemassa olevat. Heitä ovat muun muassa Tyynenmeren matalilla saarilla asuvat ja myös oman arktisen alueemme alkuperäiskansat, joiden perinteiset elinkeinot alueella nopeasti vaikuttava ilmastonmuutos vaarantaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden on kannettava vastuunsa ja maksettava ilmastovelkaansa”, huomauttaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon ympäristöasiantuntija Ilkka Sipiläinen. Julistuksen on allekirjoittanut arkkipiispa Kari Mäkinen.

Järjestöjen mukaan Suomen on hoidettava osuutensa ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhien maiden ilmastotoimia ja korvataan jo aiheutuneita vahinkoja.

“Kehitysyhteistyövarojen nimen muuttaminen ilmastorahoitukseksi ei tuo uutta rahaa, eikä ilmastonmuutosta hillitä tilastokikkailulla. Suomen on turvattava riittävä rahoitus sekä köyhyyden vähentämiseen että ilmastotyöhön. Esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisi jatkossakin korvamerkitä ilmasto- ja kehitysrahoitukseen”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Suomessa ilmastonmuutos voi vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa.

”Saamelaiset alkuperäiskansana tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuuriinsa sekä perinteisiin elinkeinoihin”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Julistuksen allekirjoittaneet lääkärit puolestaan muistuttavat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.

“Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan äärimmäisten lämpötilojen riskit sekä sään ääri-ilmiöistä johtuvat katastrofit. Vaikutukset satoihin, karjatalouteen, kalakantoihin ja tuhohyönteisiin voivat johtaa köyhyyteen, konflikteihin ja ilmastopakolaisuuteen. Mahdollinen muutos taudinaiheuttajien elinolosuhteissa voi lisätä infektiosairauksia Suomessakin”, arvioi Lääkärin sosiaalinen vastuu …

Lehdistötiedote: Power Shift Suomi kokoaa Otaniemeen sata ilmastonmuutoksesta huolestunutta

Power Shift Suomi -ilmastotapahtuma kokoaa tänä viikonloppuna yhteen yli 100 ilmastonmuutoksesta huolestunutta ja kampanjoinnista kiinnostunutta ihmistä ympäri Suomen. Tapahtuma järjestetään 25.-27.9. Aalto-yliopiston Design Factorylla Espoon Otaniemessä.

“Power Shiftissä rakennetaan entistä vahvempaa suomalaista ilmastoliikettä”, kertoo tapahtuman koordinaattori Mira Kajo. Power Shift Suomi on tapahtuma kaikille, joiden mielestä ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja on aika siirtyä kestävään yhteiskuntaan.

“Kansalaisyhteiskunnan rooli on myös tärkeä, kun Pariisin ilmastoneuvottelut eivät onnistuessaankaan ratkaise kaikkea. Poliittinen muutos tapahtuu, kun sitä vaaditaan”, korostaa Power Shiftin ohjelmavastaava Jenni Heikkinen.

Power Shiftin ohjelmassa puhujina ovat muun muassa EU:n komission
ilmastoasioiden pääneuvottelija Elina Bardram, kaupunkipoliitikko Kaarin Taipale, kansanedustaja Hanna Halmeenpää ja “Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset” -kirjan tekijä Jari Tamminen. Sunnuntain paneelikeskustelun vetäjänä toimii ympäristöaktivisti Mai Kivelä.(Katso ohjelmasta lisää täältä.) Lauantai-iltana on vuorossa myös eri järjestöjen kesken yhteistyössä järjestettävä ilmastotoimintapäivän tempaus Helsingin Teurastamolla.

Power Shift Suomea järjestää 350 Suomi ry. 350 Suomi on osa globaalia opiskelijalähtöistä kansalaisliikettä (350.org), joka edistää konkreettisia tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen yhteisötasolla, sekä pyrkii aktivoimaan nuoria vaikuttamaan heidän tärkeiksi katsomiinsa asioihin.

Lisätietoja:

Power Shift -koordinaattori Mira Kajo [email protected] p. 0405108761
Ohjelmavastaava Jenni Heikkinen [email protected] p. 0503030511

www.powershiftsuomi.org
https://www.facebook.com/powershiftsuomi

Lisätietoa 350 Suomesta:
www.350suomi.org
www.facebook.com/350suomi
Twitter: @350suomi…

Jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen – S-ryhmän keinoina uusiutuva energia ja viisas energiankäyttö

350 Suomi tarjoaa Power Shift Suomi -tapahtuman tukijoille mahdollisuuden julkaista teksti blogissamme. Tapahtumaa tukenut SOK kertoo, miksi lähti mukaan.

 

Panostamalla toimintamme energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin ja auttamalla asiakasomistajia energiansäästössä, me S-ryhmässä haluamme osaltamme vaikuttaa globaaleihin vastuullisuuden megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen. Myös sidosryhmämme odottavat meiltä järkevää energiankäyttöä ja panostusta uusiutuviin energiamuotoihin.

S-ryhmässä tehdään jatkuvaa työtä energian säästämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Vuodesta 2010 omasta toiminnastamme aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet lähes 30 prosenttia, energiankäyttömme on tehostunut 28 prosenttia ja jätteiden hyötykäyttöaste on noussut 70 prosentista yli 90 prosenttiin.

Liityimme juuri jäseneksi ilmastonmuutoksen hidastamista ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä edistävään Climate Leadership Counciliin ja olemme sitoutuneet Suomi 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä S-ryhmän kaikille toimipaikoille on määritelty yksilöllinen tavoite-energiankulutus ja sen seuranta. Sitoudumme myös siihen, että vuonna 2016 puolet käyttämästämme sähköstä tuotetaan omalla tuulivoimalla.

S-ryhmässä energiaa kuluu karkeasti jakaen viiteen isoon asiaan: kylmätekniikkaan, valaistukseen, ilmanvaihtoon ja lämmitykseen sekä keittiölaitteisiin. Energiatehokkuus huomioidaan sekä osana jokapäiväistä työtä, että uusia toimipaikkoja rakennettaessa ja vanhoja toimipaikkoja uusittaessa. Esimerkiksi kylmälaitteet korvataan ovellisilla ja kannellisilla kylmäkaapeilla ja -altailla aina laitteiden uusimisen yhteydessä.

Kotimainen uusiutuva energia keskeisessä roolissa energian hankinnassa

S-ryhmä investoi merkittävästi tuulivoimahankkeisiin. Tavoitteenamme on, että vuonna 2016 noin puolet S-ryhmän sähkönkulutuksesta tuotetaan omalla tuulivoimalla. Vuonna 2014 S-ryhmän sähkönhankinnasta lähes 20 prosenttia katettiin omalla tuulisähköllä.

S-ryhmä omistaa S-Voima Oy:n kautta puolet TuuliWatista. TuuliWatti Oy:llä oli vuoden 2014 lopussa 57 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Vuonna 2014 rakennettiin yhteensä 22 uutta tuulivoimalaa. Lisäksi rakenteilla on 30 tuulivoimalaa, jotka valmistuvat vuoden 2015 aikana. Toteutuessaan tuotantomäärä vastaa noin 16 prosenttia Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassaan linjaamasta tuulisähkötavoitteesta vuodelle 2020 ja noin 430 000 kerrostaloasunnon tarvitsemaa käyttösähköä.

Tuulivoiman hyödyt ovat merkittävät koko kansantaloudelle. Energiamuotona se on nopeasti käyttöönotettava ja polttoaine on ilmaista. Tuulivoiman rakentaminen puolestaan lisää työllisyyttä ja kiinteistöverotuloja. Ennen kaikkea uusiutuvaan, ympäristöystävälliseen ja päästöttömään tuulienergiaan panostaminen on investoimista tulevaisuuteen.

Polttonestekaupassa parannamme kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen tarjontaa jätepohjaisilla biopolttoaineilla. ABC-asemilla myytävä EkoFlex E85 -polttoaine sisältää 80–85 prosenttia bioetanolia, jota valmistetaan kotimaisesta elintarviketeollisuuden ja ruokakaupan biojätteestä.

Vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen, SOK

 

Vieraskynäteksteissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta 350 Suomen kantaa.

Lehdistötiedote: Järjestöt vaativat ympäristölle haitallisista tuista luopumista

Suomessa käytetään ympäristölle haitallisiin tukiin ja verohelpotuksiin noin 4 miljardia euroa vuodessa. Niitä on karsittava budjettiriihessä ja samalla ohjattava säästyneet rahat luonnonsuojeluun, koulutukseen ja heikompiosaisista huolehtimiseen.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen (Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Maan ystävät, Luonto-Liitto, Greenpeace, Protect Our Winters Finland, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi ja Kepa) mielestä Suomen verotusta on uudistettava kestävämpään suuntaan. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti luopumaan kaikista tuista fossiilisille polttoaineille. Erityisesti joulukuisen Pariisin ilmastokokouksen alla kansallisilla ilmastoteoilla on merkitystä.

Vuoden 2016 valtion budjetista päätetään budjettiriihessä 9.–10.9. Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallituksen tavoitteena on ollut energiaverotukien leikkaus 40 miljoonalla eurolla ja sähköveron korotus 60 miljoonalla eurolla. Järjestöt odottavat biotalouteen panostavalta Sipilänhallitukselta konkreettisia päätöksiä haitallisten energiatukien poistamiseksi. Esimerkiksi 10 prosentin vuosittaiset leikkaukset haitallisiin tukiin asettaisi kehityksen oikeudenmukaisemmalle uralle.

Ympäristölle haitalliset tuet jarruttavat kestävää kehitystä

Merkittävä ongelma ympäristölle ovat monet nykyiset liikenteen, energian ja maatalouden tuet ja verohelpotukset. Energiaverotuet ovat valtion talousarvion (14.8.2015) mukaan noin 2,1 miljardia. Vertailun vuoksi uusiutuvan energian tuet ovat niihin verrattuna kymmenesosan eli 247,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hallitus osoittaa 100 miljoonaa uusiutuvan energian kärkihankkeisiin seuraavan kolmen vuoden ajalle. Fossiilienergian tuotannon verohelpotukset ja tuet ovat erityisen haitallisia ilmastonmuutoksen ja energiasektorin uusiutumisen kannalta. Kyseiset helpotukset ja tuet kuuluvat elinkeinoministeri Olli Rehnin vastuualueelle.

”Ympäristölle haitallisten tukien leikkaaminen tuo paitsi säästöjä, myös ohjaa teollisuutta ja energiantuotantoa kohti kestävämpiä vaihtoehtoja,” perustelee Suomen luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Samaan aikaan kun hallitus ei ole puuttunut ympäristölle haitallisiin tukiin, se on leikkaamassa kestävän yhteiskunnan peruselementeistä: luonnonsuojelusta, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehitysyhteistyöstä. Esimerkiksi metsien ja soiden suojelu on rahoituksen leikkuun vuoksi jäissä, osa ilmastorahoista siirretään teollisuudelle ja kehitysyhteistyöhankkeissa on vedetty hätäjarrut päälle.

Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua hallitus on kaavaillut leikkaavansa muun muassa lapsilisistä 120 miljoonaa euroa. Suuremmat säästöt saataisiin kilometrikorvausten ylikompensoinnista luopumalla eli leikkaamalla niistä noin 170 miljoonaa.

Kansalaisjärjestöjen mielestä yhteiskunnan resurssit on käytettävä viisaasti kestävään hyvinvointiin ja luovuttava haitallisia rakenteita ylläpitävistä verohelpotuksista.

Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi helmikuussa 2014 kattavan selvityksen kestävälle kehitykselle haitallisista tuista sekä niiden vaikutuksista maailmalla. Vuonna 2013 ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö selvittivät, että ympäristölle potentiaalisesti haitallisia tukia on jopa 4–4,5 miljardia euroa.

Esimerkkejä ympäristölle haitallisista tuista:

Liikenteen dieselpolttoaineen verotuet ovat noin 435 miljoonaa euroa, kun huomioidaan käyttövoimaveron summa.

Kilometrikorvaukset yhteensä noin 1000 miljoonaa euroa vuodessa, josta ylikompensaation osuus noin 170 miljoonaa euroa.

Turpeen alennettu veroluokka vähentää valtion tuloja 126 miljoonaa euroa. Veroluokan korotus olisi perusteltua, sillä turpeen ilmastovaikutukset ovat kivihiilen tasolla ja turpeen hyödyntämisen haitalliset vaikutukset vesitöihin ja suoluonnon monimuotoisuuteen suuret.

Runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden veronpalautukset vievät noin 221 miljoonaa euroa vuosittain. Kun otetaan huomioon teollisuuden sähkön alempi …

Suomalaiset mukana ilmastorintamassa – miten on Suomen laita?

Olin pitämässä 350 Suomen pöytää Maailma Kylässä –festareilla, kun paikalle sattui nuori ilmastosta kiinnostunut lukiolainen. Hetken juteltuamme hän mainitsi kirjoittaneensa esseen liittyen ilmastoneuvotteluihin – kuulemma surullisin ja masentavin essee, jonka hän on ikinä joutunut laatimaan. Päätelmään oli helppo yhtyä, vaikka kuinka halusin ilmastoaktivistina kannustaa ja valaa uskoa ilmastopolitiikkaan ja ennen kaikkea oman taistelun merkitykseen.

Joulukuussa Pariisissa pidetään ilmastokokous, joka tulee olemaan viimeinen mahdollisuus saavuttaa globaali sopimus sitovista, riittävistä ja yhteisistä päästötavoitteista. Samanaikaisesti ilmastoliikkeen usko neuvottelujen onnistumiseen on vaakalaudalla. Tärkeimpiä syitä on se, että kisa Arktiksen öljyesiintymistä vain kiihtyy.

Suomi on tällä hetkellä merkittävä pelaaja ilmastonmuutoksen kentällä juuri Arktiksen vuoksi. Tälläkin hetkellä Suomi on mahdollistamassa Shellin öljynporausta arktisella alueella valtio-omisteisen Arctia Shippingin jäänmurtajilla. Samaan aikaan toisella kädellä käydään ilmastoneuvotteluja, joiden tavoitteisiin Suomi ei selkeästi suhtaudu kovin vakavasti. Jos haluamme välttyä ilmastonmuutoksen vakavilta seurauksilta, ei vain osa, vaan kaikki arktinen öljy on jätettävä poraamatta. Jäänmurtajillamme ei pitäisi olla Arktikselle mitään asiaa.

Ilmastoneuvotteluja on varsin säälittävää seurata, mutta ilmastoliike on edistynyt harppauksin viime vuosien aikana. Samalla, kun luottamus poliittisiin päättäjiin on mennyt, usko alhaalta päin tulevaan muutokseen on vallannut alaa. Olemme vetäytyneet hetkeksi ja uusineet strategiamme ja samalla saaneet uusia liittolaisia esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä, alkuperäiskansoista ja kirkoista. Tuloksena on aiempaa vahvempi ja yhtenäisempi rintama, joka ei enää nojaa ilmastoneuvotteluihin ainoana väylänä muutokseen.

350 Suomi ry ja Power Shift Suomi -ilmastotapahtuma ovat mukana vahvistamassa kansalaisten rintamaa ja ilmastoliikettä. Tavallisten kansalaisten kouluttaminen ja kannustaminen ovat oleellisia keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Syyskuussa järjestetään jo toinen Power Shift Suomi -tapahtuma Espoon Otaniemessä. Tapahtumassa ja sen seurauksena luoduissa ideoissa ja ystävyyksissä vahvistetaan Suomen ilmastoliikettä. Ilmoittautuminen on käynnissä, tule mukaan!

Vahvalle ilmastoliikkeelle on erityisen suuri tarve paikallisesti. Haluamme välittää vahvan viestin Suomen valtiolle, että öljynporausta arktisella alueella ei tule tukea.

Korulauseita on kuunneltu jo pari vuosikymmentä. Meistä kaikista uhkaa tulla vallitsevan järjestelmän häviäjiä. Vaarana on, että menetämme kaiken.

Vuosi 2015 on ollut ilmastokampanjoinnin kannalta aktiivinen eri kampanjoiden ja globaalien toimintapäivien ansiosta, joista perjantai 3.7. ja arktisen öljynporauksen vastainen mielenosoitus on jälleen yksi.

Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia, ja ilmastoliikkeestä onkin vähitellen muotoutumassa vallankumouksellinen voima. Pariisin kokouksen lähestyessä valtiot julkistavat omia lupauksiaan päästövähennyksistä. Suomen tulee osoittaa edistyksellisyyttä myös kutsumalla murtajansa kotiin Arktikselta.

Mira Kajo
Power Shift -koordinaattori
350 Suomi ry

Lehdistötiedote: Saamelaisnuoret ja ilmastojärjestöt Smolnan ovilla: Suomi irti arktisesta öljystä!

Saamelaisnuoret, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi ja Greenpeace vaativat, että suomalaiset jäänmurtajat eivät osallistu arktiseen öljynporaukseen ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen. Järjestöt osoittavat mieltään tänään Smolnan edessä, kun neuvottelut hallitusohjelmasta alkavat kello 13.

“Vaakalaudalla on arktisen alueen tulevaisuus ja alkuperäiskansojen elinehdot. Riskit ovat liian suuret, sillä me elämme maasta ja maa on meidän arvokkain perintömme tuleville sukupolville”, kiteyttää Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Ida-Maria Helander.

Suomalaisen valtionyhtiön Arctia Shippingin monitoimimurtajat Nordica ja Fennica ovat matkalla Arktikselle auttamaan Shelliä. Hiljattain Arctia tiedotti, että kolmas jäänmurtaja, Otso, muokataan Arktikselle sopivaksi ja aluksen on määrä osallistua öljynetsintään Arktiksella jo tänä kesänä.

Osallistuminen arktiseen öljynporaukseen on räikeässä ristiriidassa Suomen omien ilmastotavoitteiden kanssa.

”Emme saa jättää lapsillemme perinnöksi alati pahenevaa ilmastokriisiä. Ilmastopolitiikkamme ei voi olla niin lyhytnäköistä, että mahdollistamme uusien öljyvarantojen etsimisen”, toteaa Paula Sankelo Ilmastovanhemmat ry:stä.

Nordican ja Fennican sopimus öljy-yhtiö Shellin kanssa päättyy 2016. Otson vastikään solmittu sopimus taas on kaksivuotinen, mutta sisältää option kahdesta lisävuodesta.

Molempien sopimusten jatko tulee ajankohtaiseksi nyt alkavan hallituskauden aikana.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan kaksi kolmasosaa jo tunnetuista fossiilivaroista täytyy jättää käyttämättä, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. EU ja Suomi sen osana ovat sitoutuneet kahden asteen tavoitteeseen osana kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Lisätietoja:

Ida-Maria Helander, puheenjohtaja, Suomen saamelaisnuoret, 040 247 3551

Paula Sankelo, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, 050 409 3395

Olli Tiainen, Arktis-kampanjoitsija, Greenpeace Finland, 040 164 8606

Sarianna Mankki, Puheenjohtaja, 350 Suomi, 050 369 5680…

Video ja kuvia Rahat pois fossiilisista -tempauksista 13.-14.2.2015

Päivitetty 21.2.2015

Olipas mainio tempaus ja valtava joukko laulajia! Kiitos kaikille! Mikäli et päässyt paikalle, katso alla oleva Ilmastovanhempien kuvaama video Helsingin tempauksesta. 

Helsingin Sanomat uutisoi tempauksestamme hiilikuplasta kertovan jutun yhteydessä. Hiilikupla on taloudellinen näkökulma hiilisijoitusten riskiin.

Tampereen tempauksessa jaettiin hiilinäytteitä grillihiilien muodossa ja Rahat pois fossiilisista -kampanjan esitettä. Hiilinäytteiden jako on konkreettiinen keino herättää ohikulkijoiden kiinnostus ja levittää tietoa kampanjasta.

1509713_465610896924127_2516457455079403740_n
Mitä seuraavaksi? Täältä voit aloittaa oman Rahat pois fossiilisista -kampanjan oman ylioppilaskuntasi, yliopistosi, kirkkosi tai eläkerahastosi sijoitusvarallisuuden siirtämiseksi pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä.

Lisää kuvia kansainvälisistä tempauksista löydät alla olevilta sivuilta:

Global Divestment Day: Europe, Eastern Europe, Caucasus, Central Asia (350.org Flickr)

Global Divestment Day: Best Of (350.org Flickr)

Täältä pääset seuraamaan sosiaalisen median päivityksiä tempauksista ympäri maailman: 

Go Fossil Free – Global Divestment Day

Video tempauksesta:

Raha ratkaisuihin: Esittelyssä GoSol

Rahat pois fossiilisista –kampanjan herättämän keskustelun myötä moni janoaa tietoa niistä vaihtoehdoista, joita meidän tulisi rahoittaa fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten sijasta. Tämä kirjoitus on Raha ratkaisuihin –sarjan ensimmäinen osa, jossa nostamme esiin käytännön ratkaisuja ilmastokriisiin.

Ensimmäisenä esittelyssä on Tamperelainen GoSol, viralliselta nimeltään Solar Fire Concentration Oy. Kyseessä on Eerik ja Eva Wissenzin perustama yhteiskunnallinen startup –yritys (social enterprise startup) eli yritys joka harjoittaa liiketoimintaa yhteiskunnallisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. GoSol on kehittänyt kustannustehokkaan ja yksinkertaisen aurinkoenergiaa keskittävän teknologian, joka on alusta alkaen suunniteltu kehitysmaiden tarpeisiin. Heidän missionaan on tuoda aurinkoenergia kaikkien saataville – mukaan lukien kaikkien niiden, joilla ei ole nykyisin siihen varaa.

gosol-divest

GoSolin tiimi on kehittänyt ratkaisuaan aurinkoenergian valjastamiseksi 10 vuoden ajan Meksikossa, Intiassa, Kuubassa, Malissa, Haitissa ja Suomessa. GoSolin kehittämällä teknologialla on mahdollista vähentää kasvihuonepäästöjä, metsäkatoa, ilmansaasteita ja energiaköyhyyttä. Lisäksi teknologia mahdollistaa veden puhdistamisen jolloin voidaan päästä eroon saastuneen veden välityksellä leviävistä taudeista. Samalla teknologia parantaa yhteisöjen energiaturvallisuutta, omavaraisuutta ja elämänlaatua.

GoSolin aurinkoenergiaa keskittävää teknologiaa voidaan käyttää moneen tarkoitukseen kuten ruoan kypsentämiseen, paahtamiseen ja kuivaamiseen. Lisäksi teknologialla voidaan tuottaa höyryä. Tällainen keskittävää aurinkoenergiaa hyödyntävä uuni, liesi tai vedenpuhdistaja on kestävä tapa vähentää fossiilisten polttoaineiden ja biomassan kulutusta. GoSol käynnistää pian joukkorahoituskampanjan jotta heidän kehittämä teknologia voisi tulevaisuudessa olla kaikkien saatavilla ilmaiseksi.

Katso alla oleva video tiimistä yhteiskunnallisen startup –yrityksen, GoSolin takana. GoSolin sivuilta www.GoSol.org löydät lisää tietoa yrityksestä ja mahdollisuuksista osallistua heidän tavoitteidensa edistämiseen.



Lehdistötiedote: Asiakkaat haluavat pankkien sijoitukset pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä

Kansainvälisenä Rahat pois fossiilisista -päivänä 13.2. Suomessa asiakkaat vierailevat useissa pankeissa keskustelemassa sijoitusvaihtoehdoista, jotka eivät sisällä fossiilisia polttoaineita tuottavia yhtiöitä.

Asiakkaat eivät halua sijoittaa varojaan näihin yhtiöihin, sillä niiden hiili-, öljy- ja kaasuvarantojen sisältämä hiilidioksidi ylittää moninkertaisesti sen määrän, mikä maapallolla voidaan vielä hyödyntää ilman katastrofaalista ilmastonmuutosta.

Pankkivierailut ovat osa kansainvälistä Rahat pois fossiilisista -päivää. Samana päivänä tuhannet kansalaiset ympäri maailmaa järjestävät satoja tapahtumia, joissa vaaditaan sijoitusten siirtämistä pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä. Tapahtumapäivän taustalla on kansalaisliike 350.org, joka edistää konkreettisia tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Kansainvälinen Rahat pois fossiilisista -päivä on osa maailmanlaajuista Fossil Free -kampanjaa, joka Suomessa tunnetaan nimellä Rahat pois fossiilisista.

Kampanja haastaa suomalaiset yliopistot, uskonnolliset yhteisöt, kaupungit ja eläkerahastot siirtämään sijoitusvarallisuutensa pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä liiketoimintaan, joka kehittää ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Usein sijoittajat sijoittavat fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin välillisesti esimerkiksi osake- ja indeksirahastojen kautta. Fossil Free -kampanjan ansiosta useat yliopistot, uskonnolliset yhteisöt, kaupungit ja eläkerahastot ovat jo sitoutuneet siirtämään sijoitusvarallisuutensa pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä.

– Jokainen voi ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa ja tiedustella fossiilisten polttoaineiden tuottajista vapaita sijoitusvaihtoehtoja. Etenkin rahastosijoittajien tulisi kysyä pankeilta vaihtoehtoja nykyisille osake- ja indeksirahastoille, jotka usein sisältävät fossiilisten polttoaineiden tuottajia. Korvaavia rahastoja on olemassa, mutta pankit tarvitsevat kysyntää asiakkailta ennen uusien vaihtoehtojen tarjoamista, toteaa Rahat pois fossiilisista -kampanjan koordinaattori Saku Mäki.

– Lisäksi on tärkeää muistaa, että meillä on vaikutusvaltaa yhteisöjemme jäseninä. Esimerkiksi ylioppilaskuntien ja yliopistojen jäsenten tulisi vaatia tiedeyhteisöiltä johtajuutta tässä asiassa. Tiedeyhteisön sijoitustoiminnan on oltava linjassa tieteellisen konsensuksen ja tiedeyhteisön arvojen kanssa, jatkaa Mäki.

Suomessa Rahat pois fossiilisista -päivänä käydään keskusteluja fossiilivapaasta sijoittamisesta useissa pankeissa ainakin Helsingissä ja Tampereella.

Helsingissä järjestetään myös ulkoilmatempaus Kolmen Sepän aukiolla perjantai-iltapäivänä kello 17:00. Suomen Rahat pois fossiilisista -päivää järjestävät 350 Suomi, Ilmastovanhemmat sekä järjestöjen ulkopuolisia yksityishenkilöitä.

– Jäsenemme ovat ottaneet fossiilisijoitukset puheeksi pankkien kanssa jo ennen tapahtumapäivää, ja varmasti keskustelut jatkuvat sen jälkeenkin, toteaa Paula Sankelo Ilmastovanhemmat ry:stä.

Fossiilisiin polttoaineisiin sijoittaminen ei ole riski ainoastaan ilmastonmuutoksen takia, vaan myös puhtaasti taloudellisista syistä. Vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 80 % tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä hyödyntämättä. Hiili-, öljy- ja kaasuyhtiöiden liiketoimintamallit perustuvat kuitenkin siihen oletukseen, että tunnetut varannot tullaan hyödyntämään. Merkittävä osa yhtiöiden hallinnoimista fossiilisten polttoaineiden varannoista voi osoittautua tulevaisuudessa arvottomaksi, mikäli ilmastonmuutosta ryhdytään torjumaan nykyistä voimakkaammin.

Tätä skenaariota kutsutaan hiilikuplaksi. Suomessa toimivista pankeista Nordea on jo ilmoittanut tehneensä periaatepäätöksen, jonka mukaan konsernin hallinnoimista rahastoista poistetaan hiilikaivosyhtiöt, jotka suunnittelevat uusien hiilikaivosten perustamista.

Mukaan Rahat pois fossiilista -kampanjaan ovat lähteneet nimekkäät Stanfordin …