Ilmastonmuutoksen hinta käy sitä kovemmaksi, mitä kauemmin välttämättömiä toimia viivytellään, Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänään julkaisema raportti osoittaa. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat lisää kunnianhimoa myös Suomen ilmastotavoitteisiin.
…
Ihailetko ihmisiä, jotka muuttavat maailmaa?
Voit olla yksi heistä.
Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista kriiseistä, joka ihmiskuntaa on milloinkaan kohdannut. Jotta ilmaston lämpeneminen ei ylittäisi hallittavissa pidettyä kahden asteen rajaa, ilmastopolitiikan on kiireesti noustava aivan uudelle kunnianhimon tasolle – niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Se merkitsee sitä, että maailma tarvitsee nyt ehkä enemmän kuin koskaan ihmisiä, jotka ovat valmiit käyttämään kykyjään muutoksen tekemiseen: poliittisen paineen luomiseen, ratkaisujen keksimiseen ja yhä useampien ihmisten inspiroimiseen.
Tule mukaan tekemään kaikkea tätä! Ensi syyskuussa järjestetään Helsingissä Suomen ensimmäinen Power Shift – ilmastotapahtuma, josta tulee lähtölaukaus Suomen ilmastoliikkeen uudelle aallolle. Nyt etsimme ihmisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä.
Power Shiftit ovat tärkeä osa maailmanlaajuista ilmastoliikettä. Ne ovat tapahtumia, jotka kokoavat ilmastosta huolestuneita tavallisia ihmisiä yhteen muuttamaan huolensa toiminnaksi ja yhteiskunnalliseksi muutokseksi. Osallistujat tulevat Power Shiftiin tutustumaan toisiinsa, oppimaan lisää ilmastonmuutoksesta, jakamaan ideoita, inspiroitumaan ja suunnittelemaan ilmastotoimintaa sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Monissa maissa Power Shiftit ovat synnyttäneet vahvoja ilmastoliikkeitä, jotka kohtaavat toisiaan ja jakavat osaamistaan myös kansainvälisellä tasolla, luoden yhdessä poliittista painetta maailman johtajille.
Jotta kaikki tämä olisi mahdollista myös Suomessa, tarvitsemme Power Shift –tiimiin mukaan monenlaista osaamista. Tarvitsemme esimerkiksi kuvaajia, markkinoijia, työpajan vetäjiä, banderollien maalaajia, varainhankkijoita, ideoijia, käytännön asioiden hoitajia. Tarvitsemme yksinkertaisesti hyviä ihmisiä, jotka tahtovat tehdä parhaansa vaikuttavan tapahtuman järjestämiseksi ja Suomen ilmastoliikkeen vahvistamiseksi. Tervetulleita ovat kaikki osaamisesta, taustasta tai aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
Ilmoittaudu mukaan google-lomakkeella ja olemme yhteydessä!: https://docs.google.com/forms/d/1tFZDqtbZ3rjhWnc9FJKMXpw5tqSt66HneD4gFXlMXMY/viewform
Power Shift -tiimin ensimmäinen kokous järjestetään 20.3. klo 18 Helsingissä, jolloin myös Skype-osallistuminen on mahdollista.
Lämpimin terveisin,
350 Suomen vapaaehtoiset…
Varsovan yliajalle venyneet ilmastoneuvottelut päättyivät pettymykseen lauantaina 23. marraskuuta. Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta kokous ei antanut lisäpontta päästöjen vähentämiselle tai riittävälle ilmastorahoitukselle.
Tiukkoja päästövähennyksiä vastustava kivihiili-, öljy- ja kaasuteollisuus oli kokouksessa vahvasti läsnä. Isäntämaa Puola järjesti kivihiiliteollisuuden kokouksen samaan aikaan ilmastoneuvotteluiden kanssa ja ilmoitti perustavansa energiapolitiikkaansa hiileen vuoteen 2060 asti.
”YK:n 19. ilmastokokous tullaan muistamaan Puolan sysimustana hiilikonferenssina. Ilmastokokouksessa esiteltyjen tutkimusten mukaan valtaosa olemassaolevista fossiilisista polttoainevaroista on jätettävä käyttämättä, jos ilmastokatastrofi halutaan välttää”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan Varsovan kokouksen epäonnistumisesta ovat vastuussa YK:n ilmastosopimuksen kaikki osapuolet.
Japani irtisanoutui päästövähennystavoitteistaan ja Australia ilmoitti jo kokouksen alussa, ettei aio antaa lisää rahaa ilmastotoimiin ja pyrkii heikentämään ilmastolainsäädäntöään. Kehitysmaaryhmän nousevat taloudet Kiina ja Intia tukkivat neuvotteluissa tien kohti kunniahimoista uutta ilmastosopimusta vuonna 2015.
Rikkaat maat luistamassa rahoituslupauksistaan
Samalla vesitettiin kehitysmaiden kynnyskysymykseksi nostama ilmastorahoitus. Teollisuusmaat eivät esittäneet konkreettisia askelmerkkejä siitä, miten kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitettu rahoitus nostetaan sovitulle 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.
”Teollisuusmaat pääsivät rahoitusvelvoitteistaan kuin koira veräjästä. Tämä tarkoittaa, ettei ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa kamppaileville ihmisille ole jatkossakaan luvassa riittävää tukea”, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje Kepasta.
“Rahaa on, mutta on eri asia, mihin se laitetaan. Valtiot tukevat ympäristölle tuhoisaa öljy- ja hiiliteollisuutta moninkertaisesti ilmastorahoitukseen tai uusiutuvaan energiaan nähden”, Purje jatkaa.
Kansainvälisen ilmastopolitiikan lohdutonta tilaa ei juuri paranna, että trooppisen metsäkadon torjumisesta saatiin sopu pitkän neuvottelun jälkeen. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä varten perustetaan mekanismi, jonka toiminta ja rahoitus jäivät vielä epäselviksi.
Suomen ja EU:n tiukennettava ilmastopolitiikkaansa
“Myös Suomen ja EU:n on katsottava peiliin. Nykyisellään EU:lla ei ole mitään merkittävää annettavaa neuvotteluissa. Siksi EU:lla ei ole voimaa vakuuttaa Kiinaa ja Intiaa siitä, että myös niiden on vähennettävä omia päästöjään lähivuosikymmeninä”, Purje sanoo.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen ilmastopolitiikka on vanhoista EU-maista toiseksi huonointa. Suomen tulee välittömästi nostaa päästövähennystavoitettaan ja säätää vahva ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten johdonmukainen ja ennustettava toteutuminen, järjestöt vaativat.
Varsovassa nähtiin myös ennennäkemätön ulosmarssi, kun neuvottelujen hitaaseen etenemiseen turhautunut joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä käveli ulos ilmastokokouksesta torstaina 21. marraskuuta.
Varsovassa ei päätetty riittävän tiukkaa aikataulua, jolla maiden on ilmoitettava päästövähennystavoitteistaan ennen Pariisin kokousta vuonna 2015.
“Järjestöt vaativat entistä voimakkaammin likaisen energian käytön lopettamista myös Suomessa, jotta emme ajaudu tulevaisuuteen, jossa hirmumyrsky Haiyanin kaltaiset tapahtumat ovat arkipäivää”, Bruun sanoo.
Medialle tiedoksi
– Yhteenveto ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteista Varsovan ilmastokokoukselle
ja kokousta seuraava blogi: http://ilmasto.org/varsova
– Puolan pääkaupungissa Varsovassa 11.-23.11. 2013 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, …
Ensin kävi ilmi, että isäntämaa Puola järjestää ilmastokokouksen aikana konferenssin myös hiiliyhtiöille. Ja että ilmastokokouksen pääsponsoreina toimivat hiili- ja lentoyhtiöt. Sitten Puola erotti kokouksen puheenjohtajana toimivan ympäristöministerin, joka ei ajanut hiiliyhtiöiden etuja tarpeeksi ponnekkaasti.
Kehitysmaiden G77-ryhmä käveli ulos ilmastonmuutoksen vahinkojen korvaamista koskevista neuvotteluista.
Tänään ulosmarssivuorossa olivat kansalaisjärjestöjen edustajat. 800 edustajaa koki, että he voivat vaikuttaa ilmastokatastrofin estämiseen paremmin YK-neuvottelujen ulkopuolella.
Neuvotteluista poistuivat myös kansainvälisten Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin delegaatiot.
Suomen Maan ystävät, Greenpeace ja 350 julkaisivat aiheesta alla olevan tiedotteen, jossa ulosmarssin syitä avataan tarkemmin:
Ulosmarssi Varsovan ilmastoneuvotteluista: päättäjien kuunneltava ihmisiä, ei fossiiliteollisuutta
Sadat ilmastoaktivistit marssivat torstai-iltapäivänä 21.11. ulos Varsovan ilmastoneuvotteluista. Neuvotteluista poistuivat myös Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin kansainvälisiin verkostoihin kuuluvat kansalaisjärjestödelegaatiot. Ulosmarssiin osallistui useita liikkeitä ja järjestöjä, muun muassa Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC, WWF, Oxfam, ActionAid, Pan-African Climate Justice Alliance, Bolivian Platform on Climate Change ja Jubilee South (APMDD). Ulosmarssijat edustavat todellisia ilmastotoimia vaativia miljoonia ihmisiä ympäri maailman.
Ulosmarssiin osallistuneet järjestöt arvostelivat neuvotteluja siitä, että suuret fossiilienergiayhtiöt ovat saaneet runsaasti tilaa. Neuvottelujen isäntämaa Puola on yhdessä sponsoriyritysten kanssa käyttänyt neuvotteluita hyväkseen muun muassa ilmastonmuutoksen ja kivihiilen haittoja vähätelläkseen. Osa kehittyneistä maista on samaan aikaan jopa heikentänyt aiempia riittämättömiä lupauksiaan päästöjen vähentämiseksi.
“Neuvottelijoilla Varsovan kokouksessa ei näytä olevan mitään käsitystä siitä, miten kiireellisestä ja vakavasta asiasta on kysymys. Hallitusten venkoilu ei vastaa ilmastohaasteen mittasuhteita millään mittarilla”, sanoo Suomen Maan ystävien puheenjohtaja Jonas Biström.
Maan ystävät ja Greenpeace marssivat ulos nyt käynnissä olevasta kokouksesta, ei koko kansainvälisestä ilmastoneuvotteluprosessista. YK:n ilmastoneuvottelut ovat edelleen ainoa globaali ja demokraattinen ilmastopolitiikan foorumi, ja tarve sille on yhä olemassa.
“Tulevissa osapuolikokouksissa eri maiden neuvottelijoiden on kuunneltava ihmisten vaatimusta ilmastokatastrofin pysäyttämisestä, ei menneisyyteen lukkiutuneita yrityksiä. Politiikassa, taloudessa ja elämäntavassamme tarvitaan suunnanmuutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa,” toteaa Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.
Suomen Maan ystävät, Greenpeace ja 350 Suomi odottavat myös Suomen hallitukselta uusia ulostuloja kansainvälisten neuvotteluiden edistämiseksi. Suomen tulee pikimmiten tarkistaa päästövähennystavoitteitaan ilmastotieteen mukaisiksi ja säätää vahva ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten johdonmukainen, vaikuttava ja ennustettava toteuttaminen.
Lisätiedot:
Jonas Biström, puheenjohtaja, Maan ystävät, [email protected], 044 021 6668
Kaisa-Reeta Koskinen, energiavastaava, Greenpeace, [email protected], 040 7641 012
Sarianna Mankki, 350 Suomi, [email protected], 050 3695 680
Kuva: Luka Tomac, Friends of the Earth Europe…
Lehdistötiedote
31.10.2013 Helsinki
Vapaa julkaistavaksi heti.
Fossiilivapaa Eurooppa -kiertue rohkaisee siirtämään sijoitukset pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä
Fossiilivapaa Eurooppa -kiertue tuo Eurooppaan Yhdysvalloista alkunsa saaneen ilmastokampanjan, jossa yliopistoja, eläkerahastoja, kaupunkeja ja muita sijoittajia rohkaistaan siirtämään sijoituksensa pois 200:sta suurimmasta öljyä, kaasua ja kivihiiltä tuottavasta yhtiöstä.
Kiertue huipentuu Lontoossa perjantaina 1.11. pidettävään tapahtumaan, joka näytetään suorana videolähetyksenä myös Aalto Design Factoryssa, Espoossa. Näytöksen järjestää Suomessa opiskelijoiden käynnistämä 350 Suomi. Suoraan Lontoosta puhuvat globaalin 350.org-ilmastoliikkeen perustajajäsen, kirjailija ja journalisti Bill McKibben sekä Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo. Tilaisuus on kaikille avoin.
Kiertue on jo herättänyt suuren mediahuomion ympäri Eurooppaa. Siitä ovat kirjoittaneet Saksan Die Tageszeitung ja Klimaretter, Turkin T24, sekä Iso-Britannian The Observer ja Scotland Herald. Divestment-liikkeen kasvusta on kirjoittanut myös the Guardian.
Aiemmin tällä viikolla Bill McKibben vastaanotti Oslossa arvostetun norjalaisen Sophie-ympäristöpalkinnon. Hän vetosi juhlapuheessaan suursijoittajiin, kuten Norjan valtion sijoitusrahastoon, joiden on kannettava varallisuuden mukanaan tuoma vastuu ja luovuttava sijoituksista fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin. Tarkoituksena on painostaa näitä yhtiöitä muuttamaan liiketoimintamallejaan. Muutos on välttämätön, sillä arvioiden mukaan 80% maailman fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä hyödyntämättä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa alle 2°C:seen. [1]
Ensimmäiset eurooppalaiset sijoittajat ovat jo ymmärtäneet fossiilisten polttoaineiden tuottajiin sijoittamisen riskit. Norjalainen eläkerahasto Storebrand ja Alankomaiden Rabobank ovat edenneet sijoitusten vetämisessä pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä hiilikuplaan vedoten. Hollantilainen Boxtelin kaupunki on ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina sitoutunut vastuullisempaan sijoittamiseen. Ruotsissa keskustapuolue on kehottanut valtion eläkerahastoja luopumaan omistuksistaan fossiilisten polttoaineiden tuottajissa, ja Iso-Britanniassa kveekarit ensimmäisenä uskonnollisena yhteisönä suunnittelevat samaa. [2]
350 Suomi on käynnistänyt Rahat pois fossiilisista -kampanjan vedotakseen suomalaisiin korkeakouluihin, kaupunkeihin ja eläkerahastoihin, jotta nämä siirtäisivät sijoituksensa pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä.
[1] Unburnable Carbon – Are the world’s financial markets carrying a carbon bubble? http://www.carbontracker.org/wp-content/uploads/downloads/2012/08/Unburnable-Carbon-Full1.pdf
[2] Quakers in Britain divestment announcement: http://www.quaker.org.uk/news/quakers-disinvest-fossil-fuels
————
Yhteydenotot: [email protected]
Lisätiedot kiertueesta, päivämääristä ja kohteista:
http://gofossilfree.org/europe-tour/
Lisätiedot Suomen tapahtumasta:
https://www.facebook.com/events/483456025101791/
Mikä 350 Suomi?
Twitter: @350suomi…
Mitä rahat pois fossiilisista tai divestment tarkoittaa?
Sijoittamisen vastakohtaa eli sijoitusten myyntiä. Tarkemmin sen voidaan ajatella tarkoittavan sijoitusten myyntiä erityisesti epäeettistä ja vastuutonta liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä. Kampanjan tarkoituksena on rohkaista sijoittajia siirtämään sijoituksensa pois 200:sta hiilidioksidibudjetiltaan suurimmasta öljyä, kaasua ja kivihiiltä tuottavasta yhtiöstä.
Miksi rahat pois fossiilisista?
Sijoitusten myymisen perustelut ovat niin ympäristölliset, taloudelliset, moraaliset kuin poliittisetkin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ihmiskunnan tulisi vähentää kasvihuonekaasujen tuottamista ilmakehään. Tutkijat ovat arvioineet, että ilmaston lämpeneminen tulisi rajoittaa alle 2°C, jotta ilmastokatastrofin riski pienenisi 20% todennäköisyyteen. Ilmatieteenlaitos, SYKE ja Aalto-yliopisto ovat koonneet yhdessä ilmasto-opas sivuston, jossa ilmastonmuutoksesta voi lukea suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi [1]. Ilmasto-opas sivustolla on esitetty havainnollistavien kuvien avulla IPCC:n viidennen arviointiraportin tuloksia ilmastonmuutoksen luonnontieteellisestä taustasta ja vaikutuksista [2].
Tutkijat ovat arvioineet maailman fossiilisten polttoaineiden varantojen sisältävän 2795 gigatonnia hiilidioksidia. [3] Carbon Tracker Initiative on arvioinut, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle 2°C, jäljellä oleva hiilidioksidibudjetti on 565 gigatonnia aikavälille 2010-2050 [4]. Nykyisellä tahdilla ylitämme tuon rajan jo 15-25 vuodessa. Lisäksi jo 200 suurinta öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiötä pitävät hallussaan 745 gigatonnin edestä hiilidioksidia (CO2). Kaikki maailman fossiilisten polttoaineiden varannot vastaavat siis viisinkertaisesti sitä määrää, mitä voimme vielä päästää ilmakehään jotta pystyisimme pitämään ilmaston lämpenemisen sovitusti alle 2°C [4].
Näiden varantojen täysimittainen hyödyntäminen ei ole mahdollista ilman mittavaa maapallon lämpenemistä, joka aiheuttaisi maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin. [2] Näin ollen vain 20% tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista voidaan hyödyntää. Mikäli tämä 20% jaetaan tasaisesti, 200 suurinta hiili-, öljy-, ja kaasuyhtiötä voivat hyödyntää vain 149 GtCO2 verran koko 745 GtCO2 varannoistaan. [4]
Tätä rajoitetta kyseiset yhtiöt eivätkä markkinat ole vielä huomioineet. Voidaankin puhua hiilikuplasta, joka puhjetessaan tulee laskemaan voimakkaasti fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden arvoa [4]. Tämä tarkoittaa suurta taloudellista riskiä näihin yhtiöihin kohdistuville sijoituksille, joka pelkästään on riittävä syy siirtää sijoitukset riskittömämpiin vaihtoehtoihin. [4]
Sijoitusten myyminen on yksi voimakkain institutionaalisen sijoittamisen kannanotto. Se auttaa vähentämään sosiaalista hyväksyntää, jonka varjolla nämä kestämätöntä liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat voineet toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan.
Kestämättömän liiketoiminnan tukeminen lyhyen aikavälin voiton tavoittelun takia on moraalitonta ja vastuutonta. Monet näistä yrityksistä käyttävät suunnattomasti rahaa poliitikkojen tukemiseen maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat merkittävästi lainsäädäntöön, rahoittavat etujaan ajavia etujärjestöjä ja vastaanottavat mittavia valtiontukia vuosittain. [7]
Mikä on hiilikupla?
Tunnettujen fossiilisten polttoaineiden varantojen arvo on 28 biljoonaa (trillion) dollaria eli reilu 20,000,000,000,000 euroa. Pysyäkseen maapallon hiilidioksidibudjetissa, fossiilisten polttoaineiden tuottajien tulisi jättää hyödyntämättä 22 biljoonan dollarin arvosta fossiilisia polttoaineita. Tämä 22 biljoonaa dollaria on hiilikupla, jota markkinat eivät ole vielä huomioineet ja joka lopulta tulee puhkeamaan. Fossiilisia polttoaineita …
What is divestment?
The opposite of investment, divestment simply means getting rid of stocks, bonds or funds that are related to unethical or damaging companies, industries or practices.
Why divest?
Divestment in our context isn’t primarily an economic strategy, but rather a moral and political one. Divestment is one of the most powerful statements that an institution can make. It helps to remove the social license that has allowed the fossil fuel industry to pollute the planet at no cost. It’s also financially sensible, as explained later. To have any chance of living on a planet that looks something like our current one, experts agree we must limit global warming to 2 degrees Celsius. To achieve this means 80% of current fossil fuel reserves must remain in the ground. [1] This has been proofed by the Carbon Tracker Initiative. To avoid the most catastrophic effects of climate change, only 565 gigatons of carbon can be burnt. [2] However, if the fossil fuel industry burns all the fossil fuels currently held in their reserves this will lead to 2795 gigatons of carbon being burnt – five times the safe carbon budget. Two hundred publicly-traded companies hold the vast majority of the world’s proven coal, oil and gas reserves. [3] Since 2001, they have amassed over $1 trillion in profit. [4] Many of these companies, incidentally, are also the largest contributors to politicians globally. They’re the ones influencing legislation, funding deniers and getting billions in government handouts each year. [5]
What is the Carbon Bubble?
As current fossil fuel reserves are valued at $28 trillion, the industry would have to wipe out almost $22 trillion of their value to remain within the carbon budget. This $22 trillion is what is now commonly referred to as the “carbon bubble” (a term closely related to the concept of the property bubble). If the laws of physics are to be obeyed and our planet to remain stable, the carbon bubble will inevitably pop.
What about the risks?
Increasingly, respected authorities such as Lord Stern and experts at HSBC, Citi, [6] the International Energy Agency [7] and Australia’s own Climate Commission [8] are warning us of the financial (not to mention environmental and social) risks of investing in fossil fuel reserves that can never be safely burnt. While it’s undeniable that certain sectors of the fossil fuel industry have raked in record profits over the last …
Perjantai-iltana 01.11.2013 Aalto yliopistossa tapahtuu! 350 Suomi kutsuu kaikki mukaamme Aalto Design Factorylle seuraamaan suoraa HD-videolähetystä Fossil Free Europe -kiertueen Lontoon tapahtumasta. Näytös on täysin ilmainen ja toivomme paikalle erityisesti Helsingin korkeakouluopiskelijoita. Tervetuloa!
Näytöksen Facebook-event: http://www.facebook.com/events/483456025101791/
Lisätietoa kiertueesta: http://gofossilfree.org/europe-tour/
… 
350.org brings its Fossil Free tour to Europe in late October! We will try to organise a live streaming of the London event in Helsinki on 1.11.2013. Save the date and wait for more info!
…
350.orgin Fossil Free -kiertue tulee kuun lopussa Eurooppaan! Yritämme järjestää Lontoon tapahtumasta reaaliaikaisen videolähetyksen Helsingissä 1.11.2013, joten laita päivä kalenteriin. Lisätietoa seuraa pian!
…