Tarjolla tänään: MUUTOKSEN TEKIJÖITÄ
”Me tarvitsemme muutoksen tekijöitä. Kysymys on ihmiskunnan yhteisestä oppimisen prosessista, jonka päämääränä on kulttuurinen muutos kestävän tulevaisuuden yhteiskuntaan ja maailmaan”, todetaan huhtikuussa päivitetyssä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.
Ilmasto muuttuu. Elinolosuhteet muuttuvat. Yhteiskuntien ja ihmisten on muututtava mieluummin ennakoiden kuin väistämättömän edessä silloin kun tilanne on jo päällä. Miten tämä ihmiskunnan oppimisprosessi saadaan aikaan? Ounastelen kompastelua jo lähtötelineillä, mikäli katsetta ja toimia ei saada käännettyä pienempiin yksiköihin sellaisista kokonaisuuksista kuten esimerkiksi ihmiskunta, eurooppalaiset, suomalaiset, kasvukeskusten asukkaat ja haja-asutusalueilla asuvat.
On aika tunnustaa, että meidän on laskeuduttava tekemään muutosta pienyhteisöjen tasoille, esim. työpaikoille, järjestöihin, asukasyhdistyksiin, seuroihin jne. Tarvitsemme muutoksen tekijöitä toimimaan ihmisten joukossa ja ihmisten kanssa. Tällaiselle ammattiryhmälle ja toimijuudelle on iso tilaus. Tällainen panos haasteen mittavuuteen verrattuna olisi pieni. Siis mikäli ihan aikuisten oikeasti olemme sitä mieltä, että tavalla tai toisella ilmastonmuutoksen hillintä on saatava täyteen teräänsä ja elämäntapamme on saatava sopeutettua yhden maapallon rajoissa kestäväksi. Onko asia niin tärkeä, että yhteiskunta olisi valmis panostamaan siihen, että muutosta alettaisiin aktiivisesti läpiviemään yhteisöissä esim. osallistamisen menetelmin?
Ilse Manner oli toukokuussa pitämässä Powershiftin aktiiveille osallistamisvalmennusta. Valmennukseen osallistunut ryhmä sai nauttia Ilsen yritysmaailmassa kerryttämästä tietotaidosta ryhmien toiminnan ohjaamisesta uuteen haluttuun suuntaan viemällä muutosta toiminnan tasolle osallistamalla ihmisiä. Valmennus toteutettiin osallistavalla ryhmäprosessilla, jonka myötä jokainen ryhmäläinen sai demonstraation siitä, miten osallistamista käytetään välineenä. Valmennuksen myötä osallistujat saivat perustietoa ja kokemusta osallistamisesta, tavoitteellisen työskentelyn toteuttamisesta, ryhmätilanteitten ohjaamisesta ja erilaisista osallistavista menetelmistä.
Valmennuksessa esitetettiin pyramidimuotoon tehty visualisointi matkasta muutokseen. Se havahdutti useita. Pyramidin huipulla oli tavoitteena muutos, kuten yhteiskunnissamme laajamittaisesti tavoitteena tällä hetkellä on. ”Elämme maapallonlaajuista suurta muutosta”, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessakin todetaan. Elämme suurta ekologista muutosta, mutta meidän ajattelu- ja elämäntapojemme muutoksen kliimaksi on vielä liian kaukana ja liian vaikeasti saatavilla oleva, mikäli emme havahdu huomaamaan aktiivisen muutostyöskentelyn tarvetta näitten osalta.
Ongelma lieneekin tämä matka pyramidin pohjalla olevasta tiedosta ja ymmärtämisestä sen huipulla siintävään muutokseen. Yhteiskunnissamme on taidettu hyvin pitkälle aina näihin päiviin asti olettaa, että hyppy näiden välillä tapahtuu jotenkin automaattisesti. Joidenkin kohdalla tämä aktivoituminen toimimaan onkin saattanut toteutua näinkin yksinkertaisella kaavalla. On kuitenkin naiivia näissä kiireisissä aikarajoissa odottaa ja olettaa, että se suuri toimimaton enemmistö yllättäen päivänä X lähtisi aktivoitumaan ilman mitään väliin tulevaa tekijää.
Osallistaminen on väline matkalla tiedosta ja ymmärtämisestä muutokseen. Sillä synnytetään omistajuutta sekä parhaimmillaan myös yhteishenkeä ja innostusta muutoksen aikaansaamiseksi. Osallistamisen kautta annamme ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa ja sitoutamme ryhmäläisiä, yhteisöjä sekä ihmisiä niissä ottamaan vastuuta yhteisen tavoitteen toteuttamisesta.
Osallistaminen ajaa ihmiset henkilökohtaiseen prosessiin. Oma prosessi saa tukea ja syvenee ryhmässä …
Tule mukaan tekemään Power Shift 2016 -tapahtumaa!
Tule mukaan tekemään Power Shift Suomi 2016 -tapahtumaa!
Power Shift on tapahtuma kaikille, joiden mielestä ilmastonmuutos pitäisi ottaa vakavasti ja toimia. Se on tapahtuma niille, jotka haluavat tutustua toisiin samaa mieltä oleviin. Katso: http://world.350.org/finland/kampanjat/power-shift-suomi/
Forssassa 30.9.-2.10. järjestettävä Suomen kolmas Power Shift -tapahtuma etsii vielä muutamia jäseniä tiimiinsä.
- Ohjelmatiimi: etsitään vielä yhtä tai kahta suunnittelemaan ja toteuttamaan viikonlopun ohjelmaa. Tule mukaan vaikuttamaan Power Shiftin työpajoihin, aamun innostaviin puhujiin, tutustumiseen sekä koko ohjelmaan! Ilmoittaudu ohjelmatiimin koordinaattori Annalle ([email protected])
- Varainhankinta: Opettele työelämässäkin tuiki tarpeellisia taitoja varainhankinnassa ja ole mukana porukassa, jota ilman koko tapahtumaa ei olisi! Varainhankinta mahdollistaa tapahtuman. Ota yhteyttä tapahtuman koordinaattoriin Hanneleen ([email protected])
- Viestintä: Kukaan ei tietäisi, että Power Shift tapahtuu, ellei siitä kerrottaisi. Jos sinulla on ideoita siitä, miten ja missä, ota yhteyttä viestintää vetävään Elinaan ([email protected])
- Käytännön järjestelyt: Tule mukaan koordinoimaan vapaaehtoisia tapahtuman aikana ja pohtimaan sitä, mitä hyvää syödään! Ota yhteyttä tapahtuman koordinaattoriin, Hanneleen ([email protected])
…
Mikä ihmeen Forssa?
Power Shift Suomi järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Power Shift haluttiin levittää myös muualle Suomeen, jottei se jää vain pääkaupunkiseudun tapahtumaksi. Tapahtumapaikaksi valikoitui kaikista Suomen kylistä, kunnista ja kaupungeista Forssa. Minkä tähden? Ja mistä Forssassa oikein on kyse?
Forssa on noin 18 000 asukkaan kaupunki Kanta-Hämeessä. Ajomatka Forssasta Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle kestää noin tunnin. Kartalla Forssa sijoittuu tämän Helsinki-Turku-Tampere -kolmion keskustaan. Forssa on noin 40 000 asukkaan talousalueen keskus, sillä kaupungissa asioivat muun muassa naapurikuntien Jokioisten, Tammelan sekä Ypäjän asukkaat.
Yhdyskunnan rakentumisesta ja sivistyksen saapumisesta Forssaan saadaan kiittää tekstiiliteollisuutta ja Axel Wilhelm Wahrenia, joka 1840-luvulla perusti kehräämön Loimijoen varrelle. (Tällä samaisella kehräämöalueella järjestetään nyt liki 170 vuotta myöhemmin Power Shift Suomi!) Kasvavan tekstiiliteollisuuden myötä Forssaan rakentui ajan kuluessa tehtaiden lisäksi kaikki tarvittavat palvelut elämistä varten.
Mutta mistä Forssa nykyään muistetaan tai tunnetaan? Elokuussa 1903 Suomen Työväenpuolue kokousti Forssassa, vaihtoi nimensä Sosialidemokraattiseksi puolueeksi ja hyväksyi puolueohjelman, jonka vaatimukset käytännössä sisältävät kaikki nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan edut ja oikeudet. Vihreä liike sai alkunsa 1970-luvulla Forssan Koijärvellä. Joskus 2000-luvun puolivälissä radiokanava Kiss FM:n äänestyksessä Forssa äänestettiin Suomen vihaisimmaksi kaupungiksi. 1990-luvun lama koetteli teollisuuskaupunkia rankalla kädellä, ja sekä työttömyys että muut ongelmat lisääntyivät kaupungissa rajusti. Valitettavasti tämä kuva Forssasta pitää pintansa yhä.
Nykyään Forssa on ainakin seutukunnissaan tunnettu ympäristöliiketoimintakeskittymästään ja järkivihreästä kaupunginstrategiastaan. Ulkopaikkakuntalaisille kaupungista on kuuleman mukaan jäänyt mieleen muun muassa viihdeuimala Vesihelmi ja huoltoasema Autokeidas, ei juuri muuta. Forssan tiedetään olevan olemassa, siitä heitetään vitsiä monissa koko kansan viihdeohjelmissa, mutta siihen tietämys kaupungista sitten jääkin.
Lamanaikainen maine tai mainospuheet kuitenkaan harvoin antavat paikkakunnasta realistista kuvaa. Uskomukset ja markkinointikikat tuskin myöskään ovat viikonloppuvierailijan kannalta olennaisia asioita. Forssassa ja sen naapurissa asuneena, mutta jo pois muuttaneena sitä on jo huomannut, mitä entisiltä nurkiltaan kaipaa. Forssa, ja varsinkin keskusta ja sen lähialueet, ovat pinta-alaltaan melko pieniä; siksi välimatkat paikasta toiseen ovat lyhyitä. Pyörällä ja kävellen pääsee paikkaan kuin paikkaan hetkessä. Forssassa on paljon puistoalueita, muun muassa kansallinen kaupunkipuisto. Forssassa on melko hyvin säilyneitä, vanhoja asuinalueita, kuten Uusikylä ja Kalliomäki. Forssassa on myös älyttömän hieno museo, joka valittiin vuoden museoksi vuonna 2014, ja Suomen vanhin yhä käytössä oleva elokuvateatteri, Elävien kuvien teatteri.
Mutta miksi Power Shift Suomi päätettiin tänä vuonna järjestää juuri Forssassa? Tapahtuman katsotaan sopivan Forssaan muun muassa siksi, että Forssassa ilmastovaikuttamista on pyritty edistämään myös kunnallispoliittisella tasolla. Lisäksi Forssan seudulla ympäristöliiketoiminta sekä -koulutus ovat näkyvästi esillä. Vuonna 2014 Forssan kaupunki lanseerasi uuden järkivihreän kaupunkistrategian, joka painottaa muun muassa ympäristötietoisuutta sekä vastuullisuutta. Järkivihreää …
Yhteinen tahto ja yhteiset teot ratkaisevat pelin
Otsikko on totta puhutaanpa sitten bisneksestä, ompeluseurasta tai jalkapallosta. Tai sitten siitä tärkeimmästä aikamme haasteesta: ilmastonmuutoksesta. Yksin toimivina olemme melko voimattomia taklaamaan tätä koko ihmiskunnan tulevaisuutta koskettavaa katastrofia, mutta yhdessä muutumme valtavaksi positiiviseksi muutosrintamaksi. Meitä ei estä mikään muu kuin se, että uskomme asian kuuluvan jollekin toiselle, että ”emme voi mitään”. Mikään ei ole kauempana totuudesta. Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda kestävä, kenties jopa luontoa palveleva tapa olla, elää ja vaikuttaa maailmassa.
Miten se sitten tarkalleen ja konkreettisesti tapahtuu, on toisenlaisen ja pidemmän blogikirjoituksen paikka. Joka tapauksessa kaikenlaisen isosti vaikuttavan muutostyön keskiössä on ryhmien toiminnan ohjaaminen uuteen haluttuun suuntaan ja yhteistyön kehittäminen. Moni hieno hanke, tai vaikkapa bändi, on hajonnut sisäisiin erimielisyyksiin ja sitä kautta yhteistyön muuttuessa mahdottomaksi jäävät myös hankkeen hyödyt saamatta ja tulevat biisit säveltämättä. Ihmisillä, yksilöillä, on oltava omistajuus muutosta vaativan asian suhteen ja heillä on oltava ryhmänä yhteinen ymmärrys siitä, mikä on juuri heidän roolinsa asiassa ja millaisia tekoja ja millaista elävän elämän toimintaa se heiltä vaatii. Tämä kaikki edellä mainittu heidän on itse saatava tuottaa, luoda, oivaltaa, suunnitella, muokata, ajatella, keskustella, argumentoida, ideoida, jne., mitä asia nyt kulloinkin vaatii, dialogisesti toistensa kanssa.
Ihmiset eivät kuitenkaan joukkona automaattisesti ja synnynnäisesti kykene kaikkeen edellä mainittuun. Jotta päästään maaliin, mikä tässä tarkoittaa, että viedään muutosta toiminnan tasolle, tarvitaan osallistamisen taitoja, joista myös fasilitointina puhutaan. Mutta mitä se osallistaminen sitten on?
Tässä oma määritelmäni: osallistaminen on väline. Se on ratkaisukeskeisesti tavoitetta kohti etenevää ryhmän viisautta hyödyntävää työskentelyä. Se edellyttää ryhmädynamiikan perusasioiden ymmärrystä, positiivista ihmiskäsitystä, taitoa käsitellä ilmeneviä haasteellisia tilanteita ja hiukan menetelmäymmärrystä. Nämä kaikki taidot ovat opittavissa. Helposti jopa.
Osallistamisen voima on siinä, että aktiivinen osallistuminen herättää ihmisen oman ajattelun ja tietoisuuden. Toiminnallisuus ja kokemuksellisuus jalostavat ryhmässä ajattelusta ja olemassa olevasta tiedosta uusia oivalluksia ja toimintatapoja. Oivallusten sanoittaminen arjen toiminnaksi tekee muutoksesta konkreettista.
Itse en ole vielä keksinyt toimialaa, ammattia tai muuta henkilöryhmää, joka ei hyötyisi osallistamisen taitojen opettelusta. Ilmastonmuutoksen taklaamisessa tai/ja sen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa on tehokkaalle yhteistoiminnalliselle kehittämiselle hillitön tilaus! Niin paikallisten aktivistien, naapurustojen, yhdistysten, seurojen, verkostojen kuin kansainvälisten toimijoiden tasolla.
Muutosta ei synny päämäärättömästi diskuteeraamalla ja olemassa olevissa rakenteissa voipuneesti pörräämällä. On suunnattava päämäärätietoisesti ja ratkaisukeskeisesti kohti tulevaisuutta yhdessä, askel kerrallaan. Joka puolella ja eri puolilla maailmaa otetuista pienistä askelista samaan suuntaan syntyy uusi, kestävämpi tapa olla ja elää. Osallistamisen kautta ja avulla meillä on käsissämme onnistuneen muutoksen kestävät avaimet. Onnistunut muutos on tehokas, inhimillinen ja kestävä. Yhdessä on mahdollista rakentaa paikallisin ratkaisuin kestävää tulevaisuutta globaalisti. …
Lisää työryhmän esittelyä videolla
Videolla esitellään Power Shiftin jäsenet Tia ja Harriet viestintätiimistä sekä Siru ohjelmatiimistä!
Videon kokosi Meiju Harjula viestintätiimistä.…
Power Shift 2016 – Työryhmän esittely
Power Shift tulee jälleen ja osittain uudella työryhmällä. Tapahtumapaikkana toimii Forssa, jota tullaan myös esittelemään blogin kautta myöhemmin. Nyt kuitenkin kerromme millaista porukkaa löytyy tämän vuoden Power Shiftin takaa!
Hannele: Hei kaikille, olen vuoden 2016 Power Shiftin tapahtumakoordinaattori. Pidän siis huolta kokonaiskuvasta. Minusta on todella jännittävää olla viemässä Power Shiftia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Osallistuin ensimmäisen kerran Power Shiftiin syksyllä 2015 ja en ollut aiemmin kuullutkaan tapahtumasta. Espoossa vietetyn viikonlopun jälkeen innostuimme kaverin kanssa lähtemään Ruotsiin Malmön Power Shiftiin muutamaa viikkoa myöhemmin. Viimeistään Ruotsissa sytyin täysin Power Shiftille. Ilmapiiri oli kansainvälinen ja mieletön yhteisöllisyys oli voimaannuttava kokemus. Tämän jälkeen halusin ehdottomasti olla mukana seuraavan Suomen Power Shiftin järjestelyissä.
Opiskelen Kestävää kehitystä ammattikorkeakoulussa ja tapahtumat ovat intohimoni. Power Shiftin järjestäminen yhdistää nämä kaksi minulle tärkeää teemaa.
Elina: Olen vuoden 2016 Power Shiftin viestinnän koordinaattori. Olen ikuinen ja ylikoulutettu opiskelija sekä jonkinmoinen ilmastoaktivisti. Näissä merkeissä olen palavereissa istumisen ja Ristituuleen-nimellä someilun lisäksi mm. osallistunut Arktis-mielenosoitukseen sekä jakanut pipareita kaupunginvaltuutetuille ja kirjoittanut kynttilöin Hiilivapaa Helsinki Tuomiokirkon portaille.
Vuonna 2015 olin mukana Power Shiftin ohjelmaryhmässä ja auttelin käytännön asioissa. Power Shift oli antoisa kokemus, vaikka itse tapahtumaviikonloppu olikin kulissien takana uskomattoman tapahtumarikas ja väsyttäväkin. Halusin lähteä tänä vuonna mukaan tekemään viestintää, sillä opiskelen sitä Avoimessa yliopistossa.
Mari: Päädyin Power Shiftin viestintätiimiin kun Hannele kyseli voisinko ottaa mahdollisen vetovastuun blogin ylläpitämisestä ja osittain sisällön ideoinnista. Power Shift ei siis itselleni ollut kovin tuttu ennen tätä, mutta vähitellen kokonaisuus on alkanut hahmottua. Bloggaaminen on jo itselleni tuttua, sillä aloitin noin puoli vuotta sitten oman blogin. Blogissani käsittelen lähinnä intohimoani luonnonkosmetiikkaan ja elämääni vegaanina. Opiskelen Hannelen kanssa Kestävää kehitystä Forssassa.
Viestintäryhmämme toimii ohjelmaryhmän tukena ja kertoo tulevasta tapahtumasta, sen suunnittelusta sekä myös ajankohtaisista ilmastotapahtumista, jotka voivat kiinnostaa tulevia Power Shiftin osallistujia. Blogi on yksi viestinnän kanavista, tulevaisuudessa keskitämme sen lisäksi voimiamme Facebook-tapahtumaan. Meitä voi seurata myös Twitterissä nimellä @350suomi. Mukaan mahtuu, jos viestintä kiinnostaa!
Lisää työryhmän esittelyitä on tulossa myös videolla!…
Sadan hengen sipulipiirakkakaan ei ole helppo (vege)nakki
Näin joulun alla, uumoillessa tulevaa ruokakoitosta jota myös joulupöydäksi kutsutaan, muistuu mieleen syksyinen ilmastotapahtumamme Power Shift. Yksi vuosittain järjestettävän tapahtuman päätavoitteista on ilmastoliikkeen vahvistaminen, jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan tekijöiden, luovuuden, viestintätaitojen, huumorin, motivaation, resurssien lisäksi energiaa kaiken toiminnan toteuttamiseen. Ilmasto- ja myös muutenkin ympäristöystävällinen vaihtoehto on tietenkin laadukas vegaaninen ruoka.
Viime vuonna tapahtumamme sai paljon kehuja hyvästä ruoasta. Tänä vuonna mietimme, voisiko ruoantarvettamme yhdistää selvemmin tapahtuman arvoihin. Onhan muun muassa eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöissä monia pitkän linjan kasvissyöjiä, joille vegaaninen kokkaaminen on arkipäivää. Minua kiinnosti kehittää järjestöjen välistä yhteistyötä myös tällä saralla. Otin yhteyttä muutamiin järjestöihin ja kyselin kiinnostusta tulla kokkaamaan tapahtumaamme. Saimmekin lopulta kasaan noin kymmenhenkisen ruokatiimin, joka koostui Maan ystävistä ja yhdestä vegaaniliittolaisesta.
Yhdessä ruokatiimissä suunnittelimme viikonlopun menun pääruoista välipaloihin. Menussa heijastui vegaanisen ruoan tärkeät ominaisuudet: maittavuus ja ruokaisuus. Järjestelijä- ja osallistujamäärän hipoessa sataa myös keittiötilojen oli oltava käytännölliset, ja pitkän etsinnän tuloksena vuokrasimme Meilahden kirkon suurtalouskeittiön. Viikonlopun ajan keittiö olikin kovassa käytössä, kun viidestä seitsemään uurastajaa teki pitkiä päiviä loihtiessaan osallistujille ruoat allergiat huomioiden.
Sadan hengen ruokkiminen viikonlopun ajan ei ole aivan edullista, varsinkaan jos myös raaka-aineissa haluaa arvojensa näkyvän: luomusta ei tingitä! Siksipä iso osa raaka-aineista tilattiin pääosin luomua myyvästä tukusta. Myös yhteistyö muiden ekologisuuteen pyrkivien yritysten kanssa loi tapahtuman pääjärjestäjä 350 Suomelle mahdollisuuden pitää kiinni sekä arvoista että laadukkaasta ruoasta.
Tapahtumassa luotiin verkostoja niin työpajoissa kuin keittiössäkin. Ilmastomme tarvitsee puolustajakseen vahvan liikkeen, ja se nimenomainen ilmastoliikkeemme tarvitsee alansa osaajia sekä megafoniin että kulisseihin. Jokaiselle on paikkansa, yhdessä olemme enemmän!
—
Mutta mitä todella vaatii sadan hengen ruokkiminen? Se vaatii tietenkin ne osaavat kädet, mutta myös raaka-aineita, paljon. Tässä esimerkki siitä, miten tehdään sipulipiirakka suurtalouskeittiössä:
Sipulipiirakka sadalle hengelle
Pohja: | |
vehnäjauhoja | 37.5 dl |
leivinjauhe | 2 rkl |
margariini | 1,5 kg |
soijajogurtti | 940 g |
Täyte: | |
punasipuli | 3,8 kg |
sipuli | 2,5 kg |
valkosipulinkynsi | 25 kpl |
oliiviöljy | 5,6 dl |
valkoviini | 6,25 dl |
tumma siirappi | 12,5 dl |
suolaa | 2 rkl |
mustapippuria | 4 rkl |
kuivattu timjami | 4 rkl |
Ohje
Pohja:
Mittaa kulhoon vehnäjauhot ja leivinjauhe. Nypi margariini joukkoon.
Lisää jogurtti taikinan joukkoon ja sekoita käsin tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin vetäytymään.
Täyte:
Leikkaa sipulit renkaiksi. Silppua valkosipuli.
Lisää öljy kuumalle pannulle. Laita sipulit pannulle ja kuullota miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Lisää pannulle valkoviini ja siirappi sekä timjami. Nosta lieden lämpöä hieman ja jatka paistamista vielä toiset 5 minuuttia tai kunnes sipulit ovat läpikotaisin pehmeitä ja saaneet väriä. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaulitse taikinasta pyöreä levy 1/1-GN-vuoan kokoisia levyjä. Levitä sipulitäyte päälle ja …
Power Shift Suomi antoi voimaa ja uusia ideoita
Huhhuh! Historian toinen Power Shift Suomi -tapahtuma järjestettiin syyskuun lopulla, jolloin Aalto-yliopiston Design Factoryyn Otaniemeen kokoontui lähes sata ilmastonmuutoksesta huolestunutta ihmistä viikonlopun ajaksi. Ohjelmassa oli keskusteluja, työpajoja sekä tulevan ilmastotoiminnan ideointia. Vapaaehtoisten voimin järjestetyn tapahtuman tiimi on saanut hengähtää, ja nyt on aika jatkaa taistelua ilmaston puolesta.
Viikonloppu oli täynnä todella innostavia keskusteluja sekä uusia ideoita ja tuttavuuksia. Tapahtumasta voimaantuneena osallistujat ovat voineet lähteä mukaan ilmastotoimintaan ja tuoda siihen omat vahvuutensa ja ideansa samalla, kun monimuotoistuva toiminta kasvaa myös yhtenä liikkeenä. Osa esimerkiksi lähtee viemään Rahat pois fossiilisista -kampanjaa uusiin yliopistokaupunkeihin, kun taas toiset suunnittelevat kulttuurihäirinnästä ammentavia ilmastotempauksia. Osa puolestaan kehitti tapahtumassa uusia energiaan ja ruokaan liittyviä kampanjoita, osa liittyi ympäristöjärjestöihin.
Myös itse Power Shift Suomi -tapahtuma sai uudet tekijät uudelta paikkakunnalta ensi kerraksi: ensi vuonna tapaammekin näillä näkymin Forssassa! Siirtymällä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle yhä uusiin kaupunkeihin saamme ilmastoliikkeestä vahvemmin koko Suomen liikkeen.
Ilmastonmuutoksen etenemisestä saadaan jatkuvasti uutta ja yhä huolestuttavampaa tietoa. Tulemme kokemaan ilmastonmuutoksen seurauksia jo oman elämämme aikana, mutta voimme edelleen vaikuttaaa siihen, kuinka voimakkaiksi nämä seuraukset kehittyvät ja miten me niihin reagoimme. Siksi yhä laajeneva toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on elintärkeää. Ja tästähän Power Shiftissä on kysymys: ilmastoliikkeen voimistaminen tarvitsee uusia toimijoita ja toimintatapoja, ja toivomme, että olemme auttaneet tässä.
Tänä syksynä olemme ratkaisujen edessä myös kansainvälisen yhteistyön tasolla, kun maailman johtajat kokoontuvat Pariisiin päättämään seuraavasta ilmastosopimuksesta. Todellista ja oikeudenmukaista sopimusta vaativa kansanliike vahvistuu päivä päivältä, ja seuraava liikkeen voimannäyte on kansainvälinen People’s Climate March sunnuntaina 29. marraskuuta. Tuolloin osoitamme myös Helsingissä ja Suomessa vaatimuksemme ilmastopolitiikan muutoksesta. Suomalaisia ilmastoaktivisteja on myös lähdössä Pariisiin yhteisellä bussikuljetuksella, lähde sinäkin mukaan! (Lisätiedot ja ilmoittautumislomake täällä.)
Globaali ilmastoliike on jo osoittanut voimansa kampanjoinnissa arktisia öljynporauksia vastaan: heti Power Shiftiä seuraavana maanantaina saimme lukea ilahduttavia uutisia Shellin vetäytymisestä Arktikselta. Aktiivisella ja määrätietoisella toiminnalla voidaan todella estää ilmastotuhoa edistäviä hankkeita. Tästä on hyvä jatkaa myös Pariisissa – ja sen jälkeen.
Liisa Uimonen ja Marja-Liisa Helminen
Power Shift 2015 -järjestelytiimi…
Lehdistötiedote: Power Shift Suomi kokoaa Otaniemeen sata ilmastonmuutoksesta huolestunutta
Power Shift Suomi -ilmastotapahtuma kokoaa tänä viikonloppuna yhteen yli 100 ilmastonmuutoksesta huolestunutta ja kampanjoinnista kiinnostunutta ihmistä ympäri Suomen. Tapahtuma järjestetään 25.-27.9. Aalto-yliopiston Design Factorylla Espoon Otaniemessä.
“Power Shiftissä rakennetaan entistä vahvempaa suomalaista ilmastoliikettä”, kertoo tapahtuman koordinaattori Mira Kajo. Power Shift Suomi on tapahtuma kaikille, joiden mielestä ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja on aika siirtyä kestävään yhteiskuntaan.
“Kansalaisyhteiskunnan rooli on myös tärkeä, kun Pariisin ilmastoneuvottelut eivät onnistuessaankaan ratkaise kaikkea. Poliittinen muutos tapahtuu, kun sitä vaaditaan”, korostaa Power Shiftin ohjelmavastaava Jenni Heikkinen.
Power Shiftin ohjelmassa puhujina ovat muun muassa EU:n komission
ilmastoasioiden pääneuvottelija Elina Bardram, kaupunkipoliitikko Kaarin Taipale, kansanedustaja Hanna Halmeenpää ja “Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset” -kirjan tekijä Jari Tamminen. Sunnuntain paneelikeskustelun vetäjänä toimii ympäristöaktivisti Mai Kivelä.(Katso ohjelmasta lisää täältä.) Lauantai-iltana on vuorossa myös eri järjestöjen kesken yhteistyössä järjestettävä ilmastotoimintapäivän tempaus Helsingin Teurastamolla.
Power Shift Suomea järjestää 350 Suomi ry. 350 Suomi on osa globaalia opiskelijalähtöistä kansalaisliikettä (350.org), joka edistää konkreettisia tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen yhteisötasolla, sekä pyrkii aktivoimaan nuoria vaikuttamaan heidän tärkeiksi katsomiinsa asioihin.
Lisätietoja:
Power Shift -koordinaattori Mira Kajo [email protected] p. 0405108761
Ohjelmavastaava Jenni Heikkinen [email protected] p. 0503030511
www.powershiftsuomi.org
https://www.facebook.com/
Lisätietoa 350 Suomesta:
www.350suomi.org
www.facebook.com/350suomi
Twitter: @350suomi…
Jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen – S-ryhmän keinoina uusiutuva energia ja viisas energiankäyttö
350 Suomi tarjoaa Power Shift Suomi -tapahtuman tukijoille mahdollisuuden julkaista teksti blogissamme. Tapahtumaa tukenut SOK kertoo, miksi lähti mukaan.
Panostamalla toimintamme energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin ja auttamalla asiakasomistajia energiansäästössä, me S-ryhmässä haluamme osaltamme vaikuttaa globaaleihin vastuullisuuden megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen. Myös sidosryhmämme odottavat meiltä järkevää energiankäyttöä ja panostusta uusiutuviin energiamuotoihin.
S-ryhmässä tehdään jatkuvaa työtä energian säästämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Vuodesta 2010 omasta toiminnastamme aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet lähes 30 prosenttia, energiankäyttömme on tehostunut 28 prosenttia ja jätteiden hyötykäyttöaste on noussut 70 prosentista yli 90 prosenttiin.
Liityimme juuri jäseneksi ilmastonmuutoksen hidastamista ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä edistävään Climate Leadership Counciliin ja olemme sitoutuneet Suomi 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä S-ryhmän kaikille toimipaikoille on määritelty yksilöllinen tavoite-energiankulutus ja sen seuranta. Sitoudumme myös siihen, että vuonna 2016 puolet käyttämästämme sähköstä tuotetaan omalla tuulivoimalla.
S-ryhmässä energiaa kuluu karkeasti jakaen viiteen isoon asiaan: kylmätekniikkaan, valaistukseen, ilmanvaihtoon ja lämmitykseen sekä keittiölaitteisiin. Energiatehokkuus huomioidaan sekä osana jokapäiväistä työtä, että uusia toimipaikkoja rakennettaessa ja vanhoja toimipaikkoja uusittaessa. Esimerkiksi kylmälaitteet korvataan ovellisilla ja kannellisilla kylmäkaapeilla ja -altailla aina laitteiden uusimisen yhteydessä.
Kotimainen uusiutuva energia keskeisessä roolissa energian hankinnassa
S-ryhmä investoi merkittävästi tuulivoimahankkeisiin. Tavoitteenamme on, että vuonna 2016 noin puolet S-ryhmän sähkönkulutuksesta tuotetaan omalla tuulivoimalla. Vuonna 2014 S-ryhmän sähkönhankinnasta lähes 20 prosenttia katettiin omalla tuulisähköllä.
S-ryhmä omistaa S-Voima Oy:n kautta puolet TuuliWatista. TuuliWatti Oy:llä oli vuoden 2014 lopussa 57 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Vuonna 2014 rakennettiin yhteensä 22 uutta tuulivoimalaa. Lisäksi rakenteilla on 30 tuulivoimalaa, jotka valmistuvat vuoden 2015 aikana. Toteutuessaan tuotantomäärä vastaa noin 16 prosenttia Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassaan linjaamasta tuulisähkötavoitteesta vuodelle 2020 ja noin 430 000 kerrostaloasunnon tarvitsemaa käyttösähköä.
Tuulivoiman hyödyt ovat merkittävät koko kansantaloudelle. Energiamuotona se on nopeasti käyttöönotettava ja polttoaine on ilmaista. Tuulivoiman rakentaminen puolestaan lisää työllisyyttä ja kiinteistöverotuloja. Ennen kaikkea uusiutuvaan, ympäristöystävälliseen ja päästöttömään tuulienergiaan panostaminen on investoimista tulevaisuuteen.
Polttonestekaupassa parannamme kotimaisten uusiutuvien energiamuotojen tarjontaa jätepohjaisilla biopolttoaineilla. ABC-asemilla myytävä EkoFlex E85 -polttoaine sisältää 80–85 prosenttia bioetanolia, jota valmistetaan kotimaisesta elintarviketeollisuuden ja ruokakaupan biojätteestä.
Vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen, SOK
Vieraskynäteksteissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta 350 Suomen kantaa.…