Pohjoismaissa lisäksi mukaan ovat lähteneet Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo. Suomessa liike ei ole vielä saanut kaupunkeja divestoiminaan, mutta suunta on selvästi muuttumassa.

Reilu vuosi sitten Pariisin ja New Yorkin pormestarit haastoivat kaikki maailman pormestarit mukaan haasteeseen, vetämään kaupunkien sijoitukset pois fossiilisista polttoaineista (T&T). Suomessa Tampereen pormestari otti haasteen vastaan ja kuluneella viikolla Tampereen kaupunki päätti uudessa strategiassaan vähentää sijoituksiaan fossiilisiin polttoaineisiin.

Päätöksen mukaan Tampereen kaupunki tekee uusia sijoitusrahastoja valittaessa “selkeän linjauksen” olla sijoittamatta fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin. Tämä olisikin ristiriidassa Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. (Tampereen kaupungin strategia)

Päätös on kuitenkin monelta osin vajavainen. Ensinnäkin päätös ei huomioi nykyisiä sijoituksia, saati suoria sijoituksia (suoriin sijoituksiin ei Tampereella tällä hetkellä lukeudu fossiilisia sijoituksia). Päätös koskee siis vain tulevia rahastosijoituksia. Sen lisäksi päätöksessä ei määritellä fossiilisia polttoaineyhtiöitä. Riskinä on, että käytännön päätöksiä tehtäessä fossiiliset polttoaineyhtiöt määritellään liian laveasti ja esimerkiksi turve jätetään määritelmän ulkopuolelle. Toivomme, että Tampereen kaupunki tiukentaa tätä strategista päätöstään lähitulevaisuudessa koskemaan myös nykyisiä sijoituksia sekä määrittelemään fossiiliset polttoaineyhtiöt riittävän tiukasti.

Tämän lisäksi Turun kaupunki teki viime keväänä linjauksen pienentää sijoitustensa hiiliriskiä vähentämällä fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista portaittain vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaupunki ei enää sijoittaisi fossiilisiin polttoaineisiin. Turun kaupungin mukaan fossiilisia polttoaineyhtiöitä ovat kaikki ne yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli 5% tulee fossiilista polttoaineista. (Turun kaupungin päätös 18.3.2019) Turun kaupungin päätös on auttamatta vajavainen, sillä sekään ei koske kaupungin nykyisiä omistuksia. Sen lisäksi sijoitusten takarajan tulisi olla huomattavasti lähempänä, kuin vuonna 2030, jotta päätöksellä olisi todellisia ilmastovaikutuksia.

Kaikesta tästä huolimatta on hienoa nähdä, että kaupungit heräävät sijoitusvarallisuuksiensa globaaleihin vaikutuksiin! Toivomme lisää kunnianhimoa ja aloitteita kaupunkien divestoinnin saralla. Kilpajuoksu alkaa: onko sinun kaupunkisi Suomen ensimmäinen fossiiliton kaupunki?

Valtteri Moilanen
Turun Fossil Free -kampanjan kampanjakoordinaattori ja 350 Suomen hallituksen jäsen

Sivun aloituskuva: Olli Jakonen…

Bonnin ilmastokonferenssi päättyi lauantaina. Voi todeta, että neuvotteluissa tapahtui edistystä, mutta samalla ilmastotoimien kiireellisyys ei heijastunut valtioiden välillä käydyissä keskusteluissa.

Neuvotteluiden isoihin kysymyksiin kuuluivat säännöt siitä, miten Pariisin sopimus pannaan täytäntöön. Edistystä tapahtui siinä mielessä, että Bonnissa syntyi tekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä. Edistys oli kuitenkin epätasaista. Päästövähennykset, niiden raportointi ja seuranta olivat hankala aihe ja lopputulos oli yli 150 sivun mittainen dokumentti. Tämä tarkoittaa, että ensi vuodelle jää paljon tekemistä ennen joulukuun 2018 ilmastokonferenssia Puolassa, jossa työ on tarkoitus saada päätökseen.

Toinen iso kysymys oli Talanoa-dialogiksi kutsuttu vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on nostaa ambitiotasoa ja jota käydään ensi vuoden aikana. Bonnissa sovittiin  suunnitelmasta, johon sisältyy sarja keskusteluja kysymyksistä “missä olemme”, “mihin haluamme päästä” ja “miten pääsemme sinne”. Järjestöt olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä tulokseen.

Ilmastokokouksen pettymyksiin kuuluu ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten rahoittaminen. Pienen saarivaltion Fidžin johtamassa ilmastokokouksessa ei saatu rikkailta mailta sitä tukea, jota ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät, haavoittuvimmat maat kipeästi tarvitsevat.

Neuvotteluissa tärkeää edistystä tapahtui maataloudessa sekä alkuperäiskansojen rooliin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyen. Maatalouskysymyksissä tullaan huomioimaan sekä sopeutumistarve ilmastonmuutokseen että maataloudesta johtuvat päästöt. Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen asema vahvistuu alkuperäiskansojen foorumin käynnistämisen myötä. Lisäksi hyväksyttiin sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintaohjelma, joka integroi sukupuolinäkökulmia ilmastotyöhön.

Suomen valtuuskunnassa mukana ollut ilmastoveteraani Oras Tynkkynen totesi neuvottelujen loppuvaiheessa, että ilmastoneuvotteluissa tulisi aina tapahtua enemmän edistystä, samalla aina päästään jonkin verran eteenpäin. Riippuu katsojasta, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.

Nähtyäni Bonnin konferenssissa tuhansia ilmastoaktivisteja kahden viime viikon aikana olen suosiolla sen kannalla, että lasi on puoliksi täynnä. Joukossa olivat 350 Tyynenmeren ilmastotaistelijat ”Climate warriors” Fidžiltä, Vanuatulta ja muilta pieniltä saarivaltioilta. Heidän viestinsä maailmalle on vahva: he eivät tule hukkumaan, vaan he taistelevat. Joukossa oli Yhdysvalloista aktivistien lisäksi osavaltioita, kaupunkeja ja yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toteuttavansa Pariisin sopimusta siitä huolimatta, että presidentti Trump on sanonut vetäytyvänsä sopimuksesta. Joukossa oli ilmastoaktiiveja maailman joka kulmasta saksalaisista ja norjalaisista australialaisiin, kiinalaisiin ja japanilaisiin. Ja tietenkin myös Suomesta.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen, olemme kaikki samassa kanootissa, kuten puheenjohtajamaa Fidži ja monet muut ovat moneen otteeseen todenneet. Vastaus kysymykseen “saavutammeko ilmastotavoitteet” on meistä itsestämme kiinni. 350 Suomi kutsuu kaikkia mukaan ilmastoliikkeeseen, joka edistää tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ilmastoratkaisuja.

Näillä ajatuksilla kiitän omalta osaltani lukijoita ja jatkan matkaani takaisin Suomeen. Juna- ja laivamatka kulkee Hampurin, Kööpenhaminan, Malmön, Tukholman ja Turun kautta Helsinkiin.

Tina Nyfors on 350 Suomi -ilmastojärjestön hallituksen jäsen. Hän osallistui ympäristöjärjestöjen edustajana osana Suomen delegaatiota ilmastoneuvotteluihin Bonnissa 6.-17.11.2017.

Kuva: Tina Nyfors. Samoan puheenvuoro Bonnin ilmastoneuvotteluiden korkean tason osuudessa.

 …

Perinteisesti ilmastokonferensseissa on puhuttu päästövähennyksistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Tämän vuoden kokouksessa on käynyt selväksi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamista ei voi enää sivuuttaa. Vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ilmastonmuutoksen hillintä ei riitä estämään haitallisia vaikutuksia eikä ympäristön muutoksiin ole enää mahdollista sopeutua.

Mitä tulee Pariisin sopimuksen sääntökirjaan ja vuoden 2018 vuoropuheluun, tekninen työ on meneillään ja vielä on liian aikaista sanoa, mihin päästään.

Samalla kun neuvotteluita käydään toisella konferenssialueella ”Bulassa”, satoja oheistapahtumia on järjestetty muutaman kilometrin päässä olevalla toisella konferenssialueella, ”Bonnissa”.

Yhdessä oheistapahtumassa kuuntelin Kansainvälisen ympäristölainsäädännön keskuksen (CIEL) toimitusjohtajan Carroll Muffettin esitystä isojen fossiilialan yritysten vastuusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen seurauksien yleistymisen myötä mahdollisia asianomistajia on yhä enemmän: vahinkoja kokeneita yksityishenkilöitä tai kokonaisia yhteiskuntaluokkia; työntekijöitä, joiden eläkkeet ovat vaarassa, kun ilmastonmuutoksen vaikutus ei ole huomioitu sijoituksissa; tai kaupunkeja tai valtioita jotka hakevat korvausta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tuhosta.

Seuraavana päivänä keskustelimme lisää aiheesta, joka on noussut entistä ajankohtaisemmaksi viimeisten kahden vuoden aikana etenkin Yhdysvalloissa. Oikeusprosesseja on meneillään myös muualla maailmassa, esimerkiksi Norjassa.

CIEL:in missio on edistää ”maailmaa, jossa laki heijastaa ihmisten ja ympäristön välistä yhteyttä, kunnioittaa planeettaa, suojelee ihmisarvoa ja tasa-arvoa ja kannustaa kaikkia maapallon asukkaita elämään tasapainossa toistensa kanssa”.

CIEL perustettiin lähes 30 vuotta sitten ja on tehnyt siitä asti työtä mm. ilmastokysymysten parissa. Valtaosa työstä on tehty YK:n ilmastosopimuksen prosessin kautta, kunnes vuosia sitten todettiin, että prosessin tärkeästä asemasta huolimatta asiat eivät etene riittävän nopeasti. Rinnalle tarvitaan myös muita toimia.

– Rupesimme tutkimaan muita keinoja nopeuttamaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Esiin nousivat oikeusprosessit. Ja kysymys siitä, mitä ja mistä lähtien isot fossiilialan yritykset ovat tienneet fossiilisten polttoaineiden ilmastoriskeistä, kertoo Carroll Muffett.

Osoittautui, että Exxon Mobil Corporation teki ilmastotutkimusta jo vuonna 1957 ja American Petrolium Institute rahoitti hiilidioksidipäästötutkimusta vuonna 1958. Fossiiliteollisuutta varoitettiin vakavasta ilmastoriskistä 1960- ja 70-luvuilla… Ja Exxon tunnusti jo vuonna 1980, että heillä on teknologiaa, joka vähentäisi päästöjä mutta joka lisäisi kustannuksia.

– Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että se kertoo ajankohdista, jolloin eri yritykset tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää tuotteidensa riskeistä, sanoo Muffett.

Tähän taas liittyy riski oikeudellisesta vastuusta, jos voidaan osoittaa, että esimerkiksi tietyt henkilöt tai kaupungit ovat kärsineet vahinkoa.

CIEL on tutkinut myös muita toimijoita: luottoluokitusyhtiöitä ja eläkerahastoja ja näiden vastuuta huomioida ilmastoriskejä.

Yhdysvalloissa San Franciscon ja Oaklandin kaupungit haastavat viisi suurta fossiilialan yritystä (BP, Chevron, ConocoPhilips, Exxon ja Shell) oikeuteen kustannuksista, jotka syntyvät merenpinnan noususta.

Norjassa on paraikaa meneillään oikeusprosessi, jossa nuorten ympäristöjärjestö Natur og Ungdom ja Greenpeace haastavat Norjan valtion oikeuteen …

Olen juuri saapunut Bonniin junalla. Takana on 35 tunnin matka Helsingistä Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Saksaan. Edessä on kaksi intensiivistä viikkoa, YK:n järjestämä 23. ilmastokokous. Bonniin kokoontuu noin 25 000 osallistujaa ympäri maailmaa. Enää ei ole kysymys siitä, että tarvitsemme ilmastosopimuksen. Jo toista vuotta keskustellaan siitä, miten pannaan käytäntöön toimenpiteet pitääksemme maapallon lämpenemisen reilusti alle kahden asteen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

On kiire. Viime viikolla Maailman ilmatieteen järjestön julkaisemassa raportissa todettiin, että hiilidioksidipitoisuus on ennätyksellisen korkea, 403,3 ppm. Hiilidioksidia oli viimeksi ilmakehässä yhtä paljon yli kolme miljoonaa vuotta sitten. Silloin ilmasto oli 2-3 astetta lämpimämpi kuin nyt. YK:n ympäristöohjelman raportissa todetaan, että valtioiden lupaamat päästövähennykset kattavat vain kolmasosan tarvittavista leikkauksista, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi reilusti alle 2 asteen.

Kokouksen puheenjohtajana toimii Fidži. Tämä on ensimmäinen kerta kun pieni saarivaltio on tässä roolissa. Ilmastonmuutos on Fidžin kohtalonkysymys, joka uhkaa saaren koko olemassaoloa. Se nostaa esiin ilmastonmuutoksen seurauksia, jotka näkyvät kaikkialla maailmassa mutta vaikuttavat eniten köyhimpiin maihin, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta.

Ilmastokokouksen isoihin kysymyksiin kuuluu Pariisin sopimuksen sääntökirja, johon sisältyy menettelytapoja ja ohjeita täytäntöönpanosta. Sääntökirjan tulee valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Bonnin kokouksen lopputuloksena tulisi tuottaa luonnostekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä.

Toinen iso kysymys on miten maat tulevat keskustelemaan päästövähennyksistään vuoden 2018 aikana: missä ollaan päästötavoitteiden suhteen ja kuinka saada tarvittavat lisätoimet, jotta lämpeneminen pysyy reilusti alle 2 asteessa. Tätä vuoropuhelua kutsutaan nimillä Talanoa-dialogi. Fidžissä puhutaan Talanoa-hengestä, joka tarkoittaa luottamukseen, empatiaan ja kollektiiviseen hyvään perustuvaa vuoropuhelua.

Tämän vuoden ilmastokonferenssissa on kutsuttu tekniseksi välikokoukseksi. Tähtäimessä on jo vuosi 2018, jolloin sovitaan yksityiskohdista. Tosiasia on, ettei välivuosia ole. Ei ole aikaa odottaa. Ilmasto ei odota. Globaalien päästöjen tulisi kääntyä jyrkkään laskuun viimeistään vuonna 2020.

Tehokas tapa tukea hiilivapaata tulevaisuutta on rahavirtojen kääntäminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä tarkoittaa sijoitusvarallisuuden siirtämistä pois fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden osakkeista, sekä niihin epäsuorasti sijoittavista rahastoista ja muista sijoitusinstrumenteista.

Tätä voidaan perustella eettisillä ja taloudellisilla syillä.  Jos ilmaston pilaaminen on väärin, voiton tavoittelu ilmaston kustannuksella on myös väärin.

Jotta kahden asteen raja ei ylity, 80-90 prosenttia tunnetuista hiilivaroista, 35 prosenttia öljystä ja 50 prosenttia kaasusta on jätettävä maahan UNEPin tuoreen raportin mukaan. Jotta 1,5 asteen tavoitteessa pysyttäisiin, on maahan jätettävien osuuksien oltava vielä suuremmat. Puhtaan ilmastomatematiikan perusteella nämä yhtiöt ovat yliarvostettuja sijoituskohteita.

Ilmastojärjestö 350 Suomi haastaa suomalaiset eläkerahastot ja yliopistot, uskonnolliset instituutiot sekä muut sijoittajat siirtämään sijoitusvarallisuutensa fossiilisista polttoaineista kestävään liiketoimintaan. Yhteistä hyvää tuottavina instituutioina niiden tulisi johtaa muutosta kohti hiilivapaata yhteiskuntaa. Suursijoittajien, kuten eläkerahastojen on kannettava varallisuuden mukanaan …

Helsingissä osoitettiin perjantaina  27.5.2016 mieltä TTIP- CETA- ja TiSa-sopimuksia eli EU:ssa neuvottelujen alla olevia kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia vastaan. Mielenosoituksen tapahtumasivulle Facebookiin paikalle tulijoiksi oli ilmoittautunut 600-1 100 henkilöä. Laaja mielenosoittajajoukko täytti keskustan katuja noin tunnin ajan, kun rumpuryhmän säestämä kulkue käveli Narinkkatorilta Eurooppa-salin eteen ilmaisemaan päättäjille mielipiteensä valmisteilla olevista sopimuksista.

Tapahtuman järjestäjien mukaan kauppa- ja investointisopimukset ajavat suuryritysten etuja demokratian, kansalaisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Neuvotteluprosessia moititaan siitä, että  sopimustekstejä on valmisteltu salassa.  Mielenosoituksen järjesti TTIP-verkosto yhdessä monen kansalaisjärjestön, muun muassa 350 Suomen, Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Maan ystävien kanssa.

Kiistellyt neuvottelut loppusuoralla

TTIP-sopimusta eli EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppa- ja investointikumppanuutta koskevat neuvottelut on määrä saattaa loppuun vuoden 2016 loppuun mennessä. EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on määrä allekirjoittaa syyskuussa 2016. EU:n, Yhdysvaltojen ja 21 muun WTO-jäsenen välinen palvelukauppasopimus TiSa on niin ikään määrä saada valmiiksi syyskuun 2016 loppuun mennessä.

Toteutuessaan vapaakauppasopimukset takaisivat sopivien osapuolten palveluiden ja tuotteiden pääsyn yhteisille markkinoille. Tavoitteena on sääntelyn purkaminen, ja sopimusten kannattajat uskovat vapaan kaupan tuovan kilpailuetua Suomelle. Kriitikot sen sijaan ovat huolissaan muun muassa sopimuksiin sisältyvän investointisuojan vaikutuksista valtioiden itsemääräämisoikeuteen. Sääntelyn purkaminen vaikeuttaisi huomattavasti ja jopa estäisi ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä toimia sikäli kun näistä toimista aiheutuisi haittaa yritysten voitontavoittelulle.

”Kriittistä keskustelua olisi pitänyt käydä jo kolme vuotta sitten, kun neuvottelut aloitettiin. Nyt asialla on jo kova kiire”, totesi mielenosoituksessa puhunut tietokirjailija Jaana Kivi. Muutkin mielenosoituksen puhujat, kuten hollantilais-tanskalainen tutkija ja järjestötoimija Olivier Hoedeman sekä Aalto-yliopiston tutkija Toni Ruuska kritisoivat kovin sanoin vapaakauppasopimuksia ja niiden takana näkemäänsä ideologiaa. ”Tässä on kyse arvoista ja valtasuhteista: kaikki on uhrattavissa paitsi talous”, painotti Ruuska puheenvuorossaan.

Myös mielenosoitusta järjestämässä olleen TTIP-verkoston aktiivi Marissa Varmavuori käytti tapahtumassa puheenvuoron. Varmavuori varoitti sopimusten laajoista ja vaikeasti ennustettavissa olevista globaaleista vaikutuksista – TTIP-sopimus kun tulisi allekirjoitushetkellään olemaan vielä osin keskeneräinen. ”Toteutuessaan sopimus tulisi olemaan merkittävä vallansiirto niille, jotka ovat päässeet käyttämään valtaa neuvotteluissa. Olisiko meillä akuutimpiakin ongelmia kuin suuryritysten ja sijoittajien heikko asema?” Varmavuori totesi viitaten esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.

”Sodassa sanottiin, että kaveria ei jätetä”

Tapahtumaan osallistui kirjava joukko ihmisiä, joista parhaiten näkyivät ja kuuluivat eri järjestöjen aktiivit. Puoluepoliittisia tunnuksia ei mielenosoituksessa sallittu. Kulkue marssi rauhallisesti ennalta sovittua reittiä Narinkkatorin ja Eurooppa-salin ympäri. Marssiessaan osanottajat vaativat TTIP-sopimusten hautaamista banderolleja kantaen ja huutaen erilaisia iskulauseita, esimerkiksi planeettamme ei ole kaupan tai take back the power, TTIP-game is over.

Osallistujat olivat kaikenikäisiä pienistä lapsista eläkeläisiin. Risto Lakanen saapui mielenosoitukseen kantaen kylttiä, …