Suomalaiset kaupungit heräävät divestointiliikkeeseen!
Pohjoismaissa lisäksi mukaan ovat lähteneet Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo. Suomessa liike ei ole vielä saanut kaupunkeja divestoiminaan, mutta suunta on selvästi muuttumassa.
Reilu vuosi sitten Pariisin ja New Yorkin pormestarit haastoivat kaikki maailman pormestarit mukaan haasteeseen, vetämään kaupunkien sijoitukset pois fossiilisista polttoaineista (T&T). Suomessa Tampereen pormestari otti haasteen vastaan ja kuluneella viikolla Tampereen kaupunki päätti uudessa strategiassaan vähentää sijoituksiaan fossiilisiin polttoaineisiin.
Päätöksen mukaan Tampereen kaupunki tekee uusia sijoitusrahastoja valittaessa “selkeän linjauksen” olla sijoittamatta fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin. Tämä olisikin ristiriidassa Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. (Tampereen kaupungin strategia)
Päätös on kuitenkin monelta osin vajavainen. Ensinnäkin päätös ei huomioi nykyisiä sijoituksia, saati suoria sijoituksia (suoriin sijoituksiin ei Tampereella tällä hetkellä lukeudu fossiilisia sijoituksia). Päätös koskee siis vain tulevia rahastosijoituksia. Sen lisäksi päätöksessä ei määritellä fossiilisia polttoaineyhtiöitä. Riskinä on, että käytännön päätöksiä tehtäessä fossiiliset polttoaineyhtiöt määritellään liian laveasti ja esimerkiksi turve jätetään määritelmän ulkopuolelle. Toivomme, että Tampereen kaupunki tiukentaa tätä strategista päätöstään lähitulevaisuudessa koskemaan myös nykyisiä sijoituksia sekä määrittelemään fossiiliset polttoaineyhtiöt riittävän tiukasti.
Tämän lisäksi Turun kaupunki teki viime keväänä linjauksen pienentää sijoitustensa hiiliriskiä vähentämällä fossiilisiin polttoaineisiin sijoittamista portaittain vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaupunki ei enää sijoittaisi fossiilisiin polttoaineisiin. Turun kaupungin mukaan fossiilisia polttoaineyhtiöitä ovat kaikki ne yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli 5% tulee fossiilista polttoaineista. (Turun kaupungin päätös 18.3.2019) Turun kaupungin päätös on auttamatta vajavainen, sillä sekään ei koske kaupungin nykyisiä omistuksia. Sen lisäksi sijoitusten takarajan tulisi olla huomattavasti lähempänä, kuin vuonna 2030, jotta päätöksellä olisi todellisia ilmastovaikutuksia.
Kaikesta tästä huolimatta on hienoa nähdä, että kaupungit heräävät sijoitusvarallisuuksiensa globaaleihin vaikutuksiin! Toivomme lisää kunnianhimoa ja aloitteita kaupunkien divestoinnin saralla. Kilpajuoksu alkaa: onko sinun kaupunkisi Suomen ensimmäinen fossiiliton kaupunki?
Valtteri Moilanen
Turun Fossil Free -kampanjan kampanjakoordinaattori ja 350 Suomen hallituksen jäsen
Sivun aloituskuva: Olli Jakonen…
Tervetuloa 350 Suomen vuosikokoukseen!
Tervetuloa 350 Suomi ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen maanantaina 12.3.2018 klo 17.30 Kallion kirjastoon, kokoushuone Dekkarikirjastoon (Viides linja 11, Helsinki)!
Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta vain jäsenillä on äänioikeus. Jos et vielä ole jäsen tai et ole vielä maksanut vuoden 2018 jäsenmaksua, suuntaa Jäsenyys-sivuille viimeistään torstaina 8.3.2018. Kokouksessa valitaan myös yhdistykselle uusi hallitus, joten jos sinulla on kiinnostusta asettua ehdolle, kannattaa varautua esittelemään itsensä! (Halutessasi voit kertoa siitä myös ilmoittautumislomakkeessa.)
Olet myös tervetullut kokoukseen, jos toimintamme muuten kiinnostaa! Olitpa jäsen tai et, jos sinua kiinnostaa esimerkiksi osallistua kampanjaan ruoan ilmastovaikutuksiin puuttumiseksi, Rahat pois fossiilisista -kampanjaan jossain Suomen yliopistossa tai syksyllä järjestettävän Power Shift Nordicin suunnitteluun, tule paikalle juttelemaan tai ota muuten yhteyttä!
Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole välttämätöntä, mutta tarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ilmoittautumista viimeistään 12.3. klo 12 mennessä tällä lomakkeella.
Ilmoitathan samalla mahdollisista allergioistasi ja erikoisruokavalioista (tarjoilu on vegaaninen). Myös etäosallistuminen Skypellä on mahdollista, ilmoitathan tällöin myös Skype-tunnuksesi. Kokousasiakirjat ovat saatavilla täältä.
Kokouksen esityslistan löydät alta. Tervetuloa!
Vuosikokouksen esityslista
- Kokouksen avaus
- Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
- Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
- Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus
- Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä
- Muut esiin tulevat asiat
- Kokouksen päättäminen
…
Järjestöt vetoavat Fortumiin: Uniperin kivihiiliomistuksia ei tule myydä, vaan ajaa hallitusti alas
Yrityskaupan mukana Fortumin omistukseen siirtyy Euroopan sisällä lukuisia kivihiililaitoksia Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Uniperin kivihiililaitosten päästöt vastaavat jopa yli 50 prosenttia Suomen vuosipäästöistä. Suurin osa laitoksista sijaitsee Saksassa, jossa ei ole vielä poliittisesti sitouduttu kivihiilen alasajoon. Aihe on yksi suurimmista keskustelunaiheista Saksan meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa.
“Saksa on eurooppalaisen kivihiilestä irtaantumisen päänäyttämö. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää, että Euroopan on oltava kokonaan vapaa kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä. Mikäli Fortum myy kivihiiliomistuksensa sen sijaan, että sulkisi laitokset vastuullisena omistajana itse, se pesee kätensä työstä, joka on pakko tehdä”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
“Fortumilla on nyt poikkeuksellinen mahdollisuus osoittaa, mitä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjunta käytännössä tarkoittaa, ja ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista. Se olisi myös linjassa Fortumin oman yritysstrategian, Suomen hallituksen ja useiden merkittävien sijoittajien ilmastopolitiikan kanssa“, jatkaa Kolle.
Kivihiilen korvaamiseksi energiajärjestelmässä on useita vaihtoehtoja.
“Energiantuotantoon tarvitaan nyt mittava muutos, jossa polttoon perustuvat ratkaisut korvataan mahdollisimman laajasti moderneilla uusiutuvilla energianlähteillä ja joustavilla ratkaisuilla. Energiatehokkuus, tuuli, aurinko, lämpöpumput, geoterminen energia, kysyntäjousto, vahvat siirtoverkot, liikenteen sähköistys ja mahdolliset energiavarastot tarjoavat kestävän reseptin energiaratkaisuille”, jatkaa Kolle.
Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, p. 050 591 3072, [email protected]
Järjestöjen avoin kirje Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkille (englanniksi)
Kirjeen ovat allekirjoittaneet:
CAN Europe
Changemaker
EKOenergia
Europe Beyond Coal Campaign Secretariat
Maan ystävät
Greenpeace
Ilmastovanhemmat
Luonto-Liitto
Kepa
Protect Our Winters Finland
Sandbag
Suomen luonnonsuojeluliitto
Urgewald
WWF
350 Suomi
Taustatietoa aiheesta:
Suomessa on päätetty siirtyä pois kivihiilen energiakäytöstä viimeistään vuoteen 2025 tai 2030 mennessä ja tuntuvasti vähentää fossiilisen energian määrää. Energia- ja ilmastostrategian mukaan Sipilän hallitus antaa esityksen laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen kieltolain valmistelu on paraikaa käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM). Ministeri Tiilikainen on ilmoittanut, että samalla tarkastellaan myös aikaisempaa aikataulua kivihiilituotannon alasajamiselle.
Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio. Valtion lisäksi Fortumin omistajiin lukeutuu kattavasti esimerkiksi suomalaisia eläkelaitoksia.
Monet suomalaiset institutionaaliset sijoittajat ovat ottaneet ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi sijoitustoimintaansa. WWF:n selvityksessä havaittiin, että suomalaisten sijoittajien salkut ovat kivihiilisijoituksia tarkasteltaessa hyvin linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa; kotimaisilla sijoittajilla on vain vähän tai ei lainkaan sijoituksia kivihiileen.
Samalla Euroopassa kansalaisjärjestöt kampanjoivat näkyvästi kivihiilen alasajamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Europe Beyond Coal -ryhmään kuuluvat järjestöt, mukaan lukien WWF, ovat kampanjoineet yhdessä vuodesta 2016. Toiminnan aikana 16 kivihiililaitosta on saatu pois energiantuotannosta. Parhaillaan kampanja keskittyy ajamaan alas loput 293 eurooppalaista kivihiilen polttolaitosta. Lisätietoja kampanjasta
COP23: Olemme kaikki samassa kanootissa
Bonnin ilmastokonferenssi päättyi lauantaina. Voi todeta, että neuvotteluissa tapahtui edistystä, mutta samalla ilmastotoimien kiireellisyys ei heijastunut valtioiden välillä käydyissä keskusteluissa.
Neuvotteluiden isoihin kysymyksiin kuuluivat säännöt siitä, miten Pariisin sopimus pannaan täytäntöön. Edistystä tapahtui siinä mielessä, että Bonnissa syntyi tekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä. Edistys oli kuitenkin epätasaista. Päästövähennykset, niiden raportointi ja seuranta olivat hankala aihe ja lopputulos oli yli 150 sivun mittainen dokumentti. Tämä tarkoittaa, että ensi vuodelle jää paljon tekemistä ennen joulukuun 2018 ilmastokonferenssia Puolassa, jossa työ on tarkoitus saada päätökseen.
Toinen iso kysymys oli Talanoa-dialogiksi kutsuttu vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on nostaa ambitiotasoa ja jota käydään ensi vuoden aikana. Bonnissa sovittiin suunnitelmasta, johon sisältyy sarja keskusteluja kysymyksistä “missä olemme”, “mihin haluamme päästä” ja “miten pääsemme sinne”. Järjestöt olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä tulokseen.
Ilmastokokouksen pettymyksiin kuuluu ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten rahoittaminen. Pienen saarivaltion Fidžin johtamassa ilmastokokouksessa ei saatu rikkailta mailta sitä tukea, jota ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät, haavoittuvimmat maat kipeästi tarvitsevat.
Neuvotteluissa tärkeää edistystä tapahtui maataloudessa sekä alkuperäiskansojen rooliin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyen. Maatalouskysymyksissä tullaan huomioimaan sekä sopeutumistarve ilmastonmuutokseen että maataloudesta johtuvat päästöt. Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen asema vahvistuu alkuperäiskansojen foorumin käynnistämisen myötä. Lisäksi hyväksyttiin sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintaohjelma, joka integroi sukupuolinäkökulmia ilmastotyöhön.
Suomen valtuuskunnassa mukana ollut ilmastoveteraani Oras Tynkkynen totesi neuvottelujen loppuvaiheessa, että ilmastoneuvotteluissa tulisi aina tapahtua enemmän edistystä, samalla aina päästään jonkin verran eteenpäin. Riippuu katsojasta, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä.
Nähtyäni Bonnin konferenssissa tuhansia ilmastoaktivisteja kahden viime viikon aikana olen suosiolla sen kannalla, että lasi on puoliksi täynnä. Joukossa olivat 350 Tyynenmeren ilmastotaistelijat ”Climate warriors” Fidžiltä, Vanuatulta ja muilta pieniltä saarivaltioilta. Heidän viestinsä maailmalle on vahva: he eivät tule hukkumaan, vaan he taistelevat. Joukossa oli Yhdysvalloista aktivistien lisäksi osavaltioita, kaupunkeja ja yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toteuttavansa Pariisin sopimusta siitä huolimatta, että presidentti Trump on sanonut vetäytyvänsä sopimuksesta. Joukossa oli ilmastoaktiiveja maailman joka kulmasta saksalaisista ja norjalaisista australialaisiin, kiinalaisiin ja japanilaisiin. Ja tietenkin myös Suomesta.
Mitä tulee ilmastonmuutokseen, olemme kaikki samassa kanootissa, kuten puheenjohtajamaa Fidži ja monet muut ovat moneen otteeseen todenneet. Vastaus kysymykseen “saavutammeko ilmastotavoitteet” on meistä itsestämme kiinni. 350 Suomi kutsuu kaikkia mukaan ilmastoliikkeeseen, joka edistää tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ilmastoratkaisuja.
Näillä ajatuksilla kiitän omalta osaltani lukijoita ja jatkan matkaani takaisin Suomeen. Juna- ja laivamatka kulkee Hampurin, Kööpenhaminan, Malmön, Tukholman ja Turun kautta Helsinkiin.
Tina Nyfors on 350 Suomi -ilmastojärjestön hallituksen jäsen. Hän osallistui ympäristöjärjestöjen edustajana osana Suomen delegaatiota ilmastoneuvotteluihin Bonnissa 6.-17.11.2017.
Kuva: Tina Nyfors. Samoan puheenvuoro Bonnin ilmastoneuvotteluiden korkean tason osuudessa.
…
Järjestöt Bonnin ilmastokokouksesta: Haavoittuvimmat jäämässä yksin
[Kepan tiedote 17.11.2017. Kuva: Anna-Stiina Lundqvist/Kepa. Ilmastopakolaisia esittävät pronssipatsaat muistuttivat kokouksen osallistujia ilmastonmuutoksen seurauksista.]
Bonnin parhaillaan päättymässä olevaa ilmastokokousta pohjusti vakava viesti maailman tiedeyhteisöltä: aika vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on loppumassa.
Kokouksen viime metreillä maiden ennakoidaan pääsevän sopuun niin kutsutun Talanoa-vuoropuhelun askelmerkeistä. Vuoropuhelun odotetaan lisäävän ilmastotoimien kunnianhimoa. Maiden tulee saapua ensi vuoden Puolan ilmastokokoukseen valmiina ilmoittamaan Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumustensa kiristämisestä vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä edes EU-maiden tekemät sitoumukset eivät vastaa Pariisissa sovittuja tavoitteita.
Viime vuotisessa Marrakechin kokouksessa päätettiin viisivuotisesta työsuunnitelmasta ilmastonmuutoksen aiheuttamien peruuttamattomien vahinkojen ja menetysten käsittelemiseksi. Kysymys on keskeinen esimerkiksi merenpinnan nousun uhkaamille saarivaltioille.
Ensimmäinen pienen saarivaltion johtama ilmastokokous ei onnistunut osoittamaan ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville haavoittuville ihmisryhmille sitä tukea, jota ne kipeästi kaipaavat.
“Emme voi vain katsella vierestä, kun osa maailman maista huuhtoutuu mereen. On kestämätöntä, että vauraat valtiot eivät ole vielä valmiita osoittamaan vahinkoihin ja menetyksiin kipeästi kaivattua taloudellista tukea,” sanoo Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.
Kaupunkien, alueiden, yritysten ja alkuperäiskansojen Bonnissa osoittama tuki ilmastotoimille on ollut näkyvää. Tämä lisää valtioiden painetta tehdä enemmän ja nopeammin.
“Saavuttaaksemme tavoitteet tarvitsemme maiden määrätietoisia toimia ja lisäksi yhä enemmän ihmisiä mukaan maailmanlaajuiseen ilmastoliikkeeseen pitämään ääntä tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvien päästövähennyskeinojen puolesta. Suomalaispäättäjiltä tarvitaan nyt myös viesti EU:lle tavoitteen nostamiseksi,” painottaa 350 Suomen Tina Nyfors.
Maataloutta koskevissa neuvotteluissa nähtiin läpimurto vuosien jälkeen.
”Läpimurto maataloutta koskevassa työohjelmassa on globaalilla tasolla merkittävä saavutus. Sopiminen ei olisi ollut mahdollista ilman käytännön ymmärrystä siitä, millä toimin maatalouden päästöihin ja hiilensidontaan voidaan vaikuttaa,” toteaa MTK:n energia- ja ilmastoasiantuntija Anssi Kainulainen.
Globaalit päästöt ovat jälleen nousseet tänä vuonna ennätyskorkealle samaan aikaan kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat katastrofit uhkaavat yhä pahemmin monien köyhien toimeentuloa ja ihmishenkiä.
Teollisuusmaat ovat luvanneet nostaa kehitysmaiden vuotuisen ilmastorahoituksen sataan miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Etenkin köyhät ja haavoittuvat kehitysmaat ovat edelleen huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen tarvittavasta tuesta.
Tiedotteen ovat allekirjoittaneet Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, MTK, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland – POW, Reilu kauppa ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki, Turun Maantieteellinen Seura ry ja 350 Suomi.
Lisätiedot
Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Bonnissa:
Tuuli Hietaniemi, ilmastoasiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (vastuualue: ilmastorahoitus, neuvottelujen yleiskuva)
Anssi Kainulainen, energia- ja ilmastoasiantuntija, MTK, puh. 050 596 1541
Anna-Stiina Lundqvist, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6704 (vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
Tina Nyfors, ympäristötieteen ja kestävän kehityksen asiantuntija, 350 Suomi hallituksen jäsen. puh. 040 748 8226 (vastuualue: rahavirtojen siirtäminen pois fossiilisista polttoaineista, neuvottelujen
COP23: Fossiiliteollisuuden vastuu ilmastonmuutoksen seurauksista
Perinteisesti ilmastokonferensseissa on puhuttu päästövähennyksistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Tämän vuoden kokouksessa on käynyt selväksi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamista ei voi enää sivuuttaa. Vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ilmastonmuutoksen hillintä ei riitä estämään haitallisia vaikutuksia eikä ympäristön muutoksiin ole enää mahdollista sopeutua.
Mitä tulee Pariisin sopimuksen sääntökirjaan ja vuoden 2018 vuoropuheluun, tekninen työ on meneillään ja vielä on liian aikaista sanoa, mihin päästään.
Samalla kun neuvotteluita käydään toisella konferenssialueella ”Bulassa”, satoja oheistapahtumia on järjestetty muutaman kilometrin päässä olevalla toisella konferenssialueella, ”Bonnissa”.
Yhdessä oheistapahtumassa kuuntelin Kansainvälisen ympäristölainsäädännön keskuksen (CIEL) toimitusjohtajan Carroll Muffettin esitystä isojen fossiilialan yritysten vastuusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen seurauksien yleistymisen myötä mahdollisia asianomistajia on yhä enemmän: vahinkoja kokeneita yksityishenkilöitä tai kokonaisia yhteiskuntaluokkia; työntekijöitä, joiden eläkkeet ovat vaarassa, kun ilmastonmuutoksen vaikutus ei ole huomioitu sijoituksissa; tai kaupunkeja tai valtioita jotka hakevat korvausta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tuhosta.
Seuraavana päivänä keskustelimme lisää aiheesta, joka on noussut entistä ajankohtaisemmaksi viimeisten kahden vuoden aikana etenkin Yhdysvalloissa. Oikeusprosesseja on meneillään myös muualla maailmassa, esimerkiksi Norjassa.
CIEL:in missio on edistää ”maailmaa, jossa laki heijastaa ihmisten ja ympäristön välistä yhteyttä, kunnioittaa planeettaa, suojelee ihmisarvoa ja tasa-arvoa ja kannustaa kaikkia maapallon asukkaita elämään tasapainossa toistensa kanssa”.
CIEL perustettiin lähes 30 vuotta sitten ja on tehnyt siitä asti työtä mm. ilmastokysymysten parissa. Valtaosa työstä on tehty YK:n ilmastosopimuksen prosessin kautta, kunnes vuosia sitten todettiin, että prosessin tärkeästä asemasta huolimatta asiat eivät etene riittävän nopeasti. Rinnalle tarvitaan myös muita toimia.
– Rupesimme tutkimaan muita keinoja nopeuttamaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Esiin nousivat oikeusprosessit. Ja kysymys siitä, mitä ja mistä lähtien isot fossiilialan yritykset ovat tienneet fossiilisten polttoaineiden ilmastoriskeistä, kertoo Carroll Muffett.
Osoittautui, että Exxon Mobil Corporation teki ilmastotutkimusta jo vuonna 1957 ja American Petrolium Institute rahoitti hiilidioksidipäästötutkimusta vuonna 1958. Fossiiliteollisuutta varoitettiin vakavasta ilmastoriskistä 1960- ja 70-luvuilla… Ja Exxon tunnusti jo vuonna 1980, että heillä on teknologiaa, joka vähentäisi päästöjä mutta joka lisäisi kustannuksia.
– Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että se kertoo ajankohdista, jolloin eri yritykset tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää tuotteidensa riskeistä, sanoo Muffett.
Tähän taas liittyy riski oikeudellisesta vastuusta, jos voidaan osoittaa, että esimerkiksi tietyt henkilöt tai kaupungit ovat kärsineet vahinkoa.
CIEL on tutkinut myös muita toimijoita: luottoluokitusyhtiöitä ja eläkerahastoja ja näiden vastuuta huomioida ilmastoriskejä.
Yhdysvalloissa San Franciscon ja Oaklandin kaupungit haastavat viisi suurta fossiilialan yritystä (BP, Chevron, ConocoPhilips, Exxon ja Shell) oikeuteen kustannuksista, jotka syntyvät merenpinnan noususta.
Norjassa on paraikaa meneillään oikeusprosessi, jossa nuorten ympäristöjärjestö Natur og Ungdom ja Greenpeace haastavat Norjan valtion oikeuteen …
COP23: Irti fossiilisista kaikilla tasoilla
Olen juuri saapunut Bonniin junalla. Takana on 35 tunnin matka Helsingistä Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Saksaan. Edessä on kaksi intensiivistä viikkoa, YK:n järjestämä 23. ilmastokokous. Bonniin kokoontuu noin 25 000 osallistujaa ympäri maailmaa. Enää ei ole kysymys siitä, että tarvitsemme ilmastosopimuksen. Jo toista vuotta keskustellaan siitä, miten pannaan käytäntöön toimenpiteet pitääksemme maapallon lämpenemisen reilusti alle kahden asteen Pariisin sopimuksen mukaisesti.
On kiire. Viime viikolla Maailman ilmatieteen järjestön julkaisemassa raportissa todettiin, että hiilidioksidipitoisuus on ennätyksellisen korkea, 403,3 ppm. Hiilidioksidia oli viimeksi ilmakehässä yhtä paljon yli kolme miljoonaa vuotta sitten. Silloin ilmasto oli 2-3 astetta lämpimämpi kuin nyt. YK:n ympäristöohjelman raportissa todetaan, että valtioiden lupaamat päästövähennykset kattavat vain kolmasosan tarvittavista leikkauksista, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi reilusti alle 2 asteen.
Kokouksen puheenjohtajana toimii Fidži. Tämä on ensimmäinen kerta kun pieni saarivaltio on tässä roolissa. Ilmastonmuutos on Fidžin kohtalonkysymys, joka uhkaa saaren koko olemassaoloa. Se nostaa esiin ilmastonmuutoksen seurauksia, jotka näkyvät kaikkialla maailmassa mutta vaikuttavat eniten köyhimpiin maihin, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta.
Ilmastokokouksen isoihin kysymyksiin kuuluu Pariisin sopimuksen sääntökirja, johon sisältyy menettelytapoja ja ohjeita täytäntöönpanosta. Sääntökirjan tulee valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Bonnin kokouksen lopputuloksena tulisi tuottaa luonnostekstiä kaikista keskeisistä neuvottelukysymyksistä.
Toinen iso kysymys on miten maat tulevat keskustelemaan päästövähennyksistään vuoden 2018 aikana: missä ollaan päästötavoitteiden suhteen ja kuinka saada tarvittavat lisätoimet, jotta lämpeneminen pysyy reilusti alle 2 asteessa. Tätä vuoropuhelua kutsutaan nimillä Talanoa-dialogi. Fidžissä puhutaan Talanoa-hengestä, joka tarkoittaa luottamukseen, empatiaan ja kollektiiviseen hyvään perustuvaa vuoropuhelua.
Tämän vuoden ilmastokonferenssissa on kutsuttu tekniseksi välikokoukseksi. Tähtäimessä on jo vuosi 2018, jolloin sovitaan yksityiskohdista. Tosiasia on, ettei välivuosia ole. Ei ole aikaa odottaa. Ilmasto ei odota. Globaalien päästöjen tulisi kääntyä jyrkkään laskuun viimeistään vuonna 2020.
Tehokas tapa tukea hiilivapaata tulevaisuutta on rahavirtojen kääntäminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä tarkoittaa sijoitusvarallisuuden siirtämistä pois fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden osakkeista, sekä niihin epäsuorasti sijoittavista rahastoista ja muista sijoitusinstrumenteista.
Tätä voidaan perustella eettisillä ja taloudellisilla syillä. Jos ilmaston pilaaminen on väärin, voiton tavoittelu ilmaston kustannuksella on myös väärin.
Jotta kahden asteen raja ei ylity, 80-90 prosenttia tunnetuista hiilivaroista, 35 prosenttia öljystä ja 50 prosenttia kaasusta on jätettävä maahan UNEPin tuoreen raportin mukaan. Jotta 1,5 asteen tavoitteessa pysyttäisiin, on maahan jätettävien osuuksien oltava vielä suuremmat. Puhtaan ilmastomatematiikan perusteella nämä yhtiöt ovat yliarvostettuja sijoituskohteita.
Ilmastojärjestö 350 Suomi haastaa suomalaiset eläkerahastot ja yliopistot, uskonnolliset instituutiot sekä muut sijoittajat siirtämään sijoitusvarallisuutensa fossiilisista polttoaineista kestävään liiketoimintaan. Yhteistä hyvää tuottavina instituutioina niiden tulisi johtaa muutosta kohti hiilivapaata yhteiskuntaa. Suursijoittajien, kuten eläkerahastojen on kannettava varallisuuden mukanaan …
350 Suomi ry:n vuosikokous 2017
Tervetuloa 350 Suomi ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen keskiviikkona 15.3.2017 klo 18.00 Domus Gaudiumiin, kokoushuone Seppele, Leppäsuonkatu 11, 1. kerros.
Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta vain jäsenillä on äänioikeus. Jos et vielä ole jäsen (tai vuoden 2017 jäsenmaksusi on vielä maksamatta), suuntaa Jäsenyys-sivuille viimeistään perjantaina 10.3. Kokouksessa valitaan myös yhdistykselle uusi hallitus, joten jos sinulla on kiinnostusta asettua ehdolle, kannattaa varautua esittelemään itsensä! (Halutessasi voit kertoa siitä myös ilmoittautumislomakkeessa.)
Olet myös tervetullut kokoukseen, jos toimintamme muuten kiinnostaa! Olitpa jäsen tai et, jos sinua kiinnostaa esimerkiksi osallistua kampanjaan ruoan ilmastovaikutuksiin puuttumiseksi, Rahat pois fossiilisista -kampanjaan jossain Suomen yliopistossa tai tulevaisuudessa siintävän Power Shiftin suunnitteluun, tule paikalle juttelemaan tai ota muuten yhteyttä!
Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole välttämätöntä, mutta tarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ilmoittautumista viimeistään 14.3. lomakkeella. Ilmoitathan samalla mahdollisista allergioistasi ja erikoisruokavalioista (tarjoilu on vegaaninen). Myös etäosallistuminen Skypellä on mahdollista, ilmoitathan tällöin myös Skype-tunnuksesi. Kokousasiakirjat on saatavilla täältä.
Kokouksen esityslistan löydät alta. Tervetuloa!
Vuosikokouksen esityslista
- Kokouksen avaus
- Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
- Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
- Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus
- Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä
- Muut esiin tulevat asiat
- Kokouksen päättäminen
Vapaakauppasopimuksia vastustettiin mielenosoituksella

Helsingissä osoitettiin perjantaina 27.5.2016 mieltä TTIP- CETA- ja TiSa-sopimuksia eli EU:ssa neuvottelujen alla olevia kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia vastaan. Mielenosoituksen tapahtumasivulle Facebookiin paikalle tulijoiksi oli ilmoittautunut 600-1 100 henkilöä. Laaja mielenosoittajajoukko täytti keskustan katuja noin tunnin ajan, kun rumpuryhmän säestämä kulkue käveli Narinkkatorilta Eurooppa-salin eteen ilmaisemaan päättäjille mielipiteensä valmisteilla olevista sopimuksista.
Tapahtuman järjestäjien mukaan kauppa- ja investointisopimukset ajavat suuryritysten etuja demokratian, kansalaisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Neuvotteluprosessia moititaan siitä, että sopimustekstejä on valmisteltu salassa. Mielenosoituksen järjesti TTIP-verkosto yhdessä monen kansalaisjärjestön, muun muassa 350 Suomen, Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Maan ystävien kanssa.
Kiistellyt neuvottelut loppusuoralla
TTIP-sopimusta eli EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppa- ja investointikumppanuutta koskevat neuvottelut on määrä saattaa loppuun vuoden 2016 loppuun mennessä. EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on määrä allekirjoittaa syyskuussa 2016. EU:n, Yhdysvaltojen ja 21 muun WTO-jäsenen välinen palvelukauppasopimus TiSa on niin ikään määrä saada valmiiksi syyskuun 2016 loppuun mennessä.
Toteutuessaan vapaakauppasopimukset takaisivat sopivien osapuolten palveluiden ja tuotteiden pääsyn yhteisille markkinoille. Tavoitteena on sääntelyn purkaminen, ja sopimusten kannattajat uskovat vapaan kaupan tuovan kilpailuetua Suomelle. Kriitikot sen sijaan ovat huolissaan muun muassa sopimuksiin sisältyvän investointisuojan vaikutuksista valtioiden itsemääräämisoikeuteen. Sääntelyn purkaminen vaikeuttaisi huomattavasti ja jopa estäisi ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä toimia sikäli kun näistä toimista aiheutuisi haittaa yritysten voitontavoittelulle.
”Kriittistä keskustelua olisi pitänyt käydä jo kolme vuotta sitten, kun neuvottelut aloitettiin. Nyt asialla on jo kova kiire”, totesi mielenosoituksessa puhunut tietokirjailija Jaana Kivi. Muutkin mielenosoituksen puhujat, kuten hollantilais-tanskalainen tutkija ja järjestötoimija Olivier Hoedeman sekä Aalto-yliopiston tutkija Toni Ruuska kritisoivat kovin sanoin vapaakauppasopimuksia ja niiden takana näkemäänsä ideologiaa. ”Tässä on kyse arvoista ja valtasuhteista: kaikki on uhrattavissa paitsi talous”, painotti Ruuska puheenvuorossaan.
Myös mielenosoitusta järjestämässä olleen TTIP-verkoston aktiivi Marissa Varmavuori käytti tapahtumassa puheenvuoron. Varmavuori varoitti sopimusten laajoista ja vaikeasti ennustettavissa olevista globaaleista vaikutuksista – TTIP-sopimus kun tulisi allekirjoitushetkellään olemaan vielä osin keskeneräinen. ”Toteutuessaan sopimus tulisi olemaan merkittävä vallansiirto niille, jotka ovat päässeet käyttämään valtaa neuvotteluissa. Olisiko meillä akuutimpiakin ongelmia kuin suuryritysten ja sijoittajien heikko asema?” Varmavuori totesi viitaten esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.
”Sodassa sanottiin, että kaveria ei jätetä”
Tapahtumaan osallistui kirjava joukko ihmisiä, joista parhaiten näkyivät ja kuuluivat eri järjestöjen aktiivit. Puoluepoliittisia tunnuksia ei mielenosoituksessa sallittu. Kulkue marssi rauhallisesti ennalta sovittua reittiä Narinkkatorin ja Eurooppa-salin ympäri. Marssiessaan osanottajat vaativat TTIP-sopimusten hautaamista banderolleja kantaen ja huutaen erilaisia iskulauseita, esimerkiksi planeettamme ei ole kaupan tai take back the power, TTIP-game is over.
Osallistujat olivat kaikenikäisiä pienistä lapsista eläkeläisiin. Risto Lakanen saapui mielenosoitukseen kantaen kylttiä, …