350 Suomi ry:n vuosikokous 2017
Tervetuloa 350 Suomi ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen keskiviikkona 15.3.2017 klo 18.00 Domus Gaudiumiin, kokoushuone Seppele, Leppäsuonkatu 11, 1. kerros.
Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta vain jäsenillä on äänioikeus. Jos et vielä ole jäsen (tai vuoden 2017 jäsenmaksusi on vielä maksamatta), suuntaa Jäsenyys-sivuille viimeistään perjantaina 10.3. Kokouksessa valitaan myös yhdistykselle uusi hallitus, joten jos sinulla on kiinnostusta asettua ehdolle, kannattaa varautua esittelemään itsensä! (Halutessasi voit kertoa siitä myös ilmoittautumislomakkeessa.)
Olet myös tervetullut kokoukseen, jos toimintamme muuten kiinnostaa! Olitpa jäsen tai et, jos sinua kiinnostaa esimerkiksi osallistua kampanjaan ruoan ilmastovaikutuksiin puuttumiseksi, Rahat pois fossiilisista -kampanjaan jossain Suomen yliopistossa tai tulevaisuudessa siintävän Power Shiftin suunnitteluun, tule paikalle juttelemaan tai ota muuten yhteyttä!
Ilmoittautuminen vuosikokoukseen ei ole välttämätöntä, mutta tarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ilmoittautumista viimeistään 14.3. lomakkeella. Ilmoitathan samalla mahdollisista allergioistasi ja erikoisruokavalioista (tarjoilu on vegaaninen). Myös etäosallistuminen Skypellä on mahdollista, ilmoitathan tällöin myös Skype-tunnuksesi. Kokousasiakirjat on saatavilla täältä.
Kokouksen esityslistan löydät alta. Tervetuloa!
Vuosikokouksen esityslista
- Kokouksen avaus
- Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
- Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
- Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus
- Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä
- Muut esiin tulevat asiat
- Kokouksen päättäminen
Lehdistötiedote: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa
Tiedote 1.11.2016
Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on mahdollista saavuttaa, vaativat suomalaiset ympäristö-, nuoriso- ja kehitysjärjestöt. Globaalit ilmastopäästöt on käännettävä laskuun välittömästi ja ilmastotoimien riittävä rahoitus turvattava, tai maailma pelastuu vain paperilla.
Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan ennätystahdissa 4. marraskuuta, juuri ennen YK:n ilmastokokouksen alkamista Marokon Marrakechissa. Kokouksessa lähdetään sorvaamaan yhteisiä sääntöjä sopimuksen toimeenpanemiseksi.
Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat siihen, että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden tähän mennessä lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.
”Maiden nykyiset lupaukset päästöjen leikkaamisesta ovat täysin riittämättömiä. Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta. Seuraukset olisivat hallitsemattomia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Marrakechissa on vauhditettava välittömiä ilmastotoimia ja tehtävä selväksi, että kahden vuoden päästä käynnistyvä arviointikierros päivittää kaikkien maiden vuoden 2030 päästövähennystavoitteet yhdenmukaisiksi 1,5 asteen tavoitteen kanssa, ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat.
”EU:n kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, päästökaupan päästövähennystavoitteen nostamista ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöimistä välittömästi. Energiamurros ei ole tulossa, se on jo meneillään. Tämä on Suomelle ja EU:lle myös mahdollisuus, jos emme takerru vanhaan vaan olemme hereillä ja valmiita luomaan uutta”, Aho painottaa.
Ilmastopakolaisuuteen on puututtava
Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan, yli 65 miljoonaa. Ilmastoon liittyvät ympäristöongelmat kuten kuivuus ja tulvat ovat merkittävä syy lisääntyneen pakolaisuuden taustalla. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuosittain vähintään 22,5 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien kriisien takia.
Tästä huolimatta kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuutta. Pariisin sopimuksessa maat ovat sitoutuneet käsittelemään ilmastonmuutoksesta johtuvaa siirtolaisuutta sekä vahinkoja ja menetyksiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamilla vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan peruuttamattomia muutoksia, joihin ei ole enää mahdollista sopeutua. Kyse on valtavan mittaluokan haasteesta, josta yksittäiset maat kärsivät suhteettoman paljon.
”Kun nouseva merenpinta nielaisee kodin ja elinkeinon, on ihmisiä tuettava uuden elämän rakentamisessa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten kohtaamiseen sekä ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseen tarvitaan käytännön työkaluja. Lisäksi on sovittava rahoituksesta”, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Rahavirrat tukemaan vähäpäästöistä kehitystä
Rahoitus on perinteisesti ollut yksi ilmastoneuvottelujen kipupisteistä. Pariisin sopimuksessa maat sitoutuvat ohjaamaan kaikki rahavirrat ongelmista ratkaisuihin, fossiilisten polttoaineiden tukemisesta kohti vähäpäästöistä kehitystä. Käytännössä tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen merkitsee tuhansien miljardien eurojen investointeja uuteen energiajärjestelmään.
Energiamurroksen rinnalla teollisuusmaat ovat luvanneet rahoittaa köyhien maiden ilmastotoimia sadalla miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Luvattu tuki on pieni puro energiaremontin edellyttämien rahavirtojen rinnalla, mutta sillä on suuri merkitys haavoittuvimmille ihmisille sekä ilmastoneuvottelujen etenemiselle.
”Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. …
Tiedote: Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)
19 suomalaista kansalaisjärjestöä ja -verkostoa esittävät, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.
Järjestöt toteavat julkilausumassaan, että CETA-sopimukseen liittyy vastaavia riskejä kuin runsaasti keskustelua herättäneeseen TTIP-sopimukseen. CETA edellyttää paitsi perinteisten kaupan esteiden purkamista, myös laajempaa yhteistyötä sopimuksen osapuolina olevien maiden lainsäädäntöjen harmonisoimiseksi. Käytännössä kaupankäynnin sääntely-ympäristöä muutetaan ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella.
“Pelkäämme, että sopimus heikentää EU:n jäsenmaiden mahdollisuuksia turvata ja edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä”, järjestöt toteavat yhteisessä julkilausumassaan. CETA esimerkiksi poistaa esteitä ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan haitallisen öljyhiekan ja siitä jalostetun öljyn tuonnilta Euroopan unioniin. Sopimukseen sisältyvä investointisuoja voi puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi kaivosyhtiöihin kohdistuvaa kansallisen tason sääntelyä. Järjestöt pitävät myös ongelmallisena, että julkista keskustelua CETA-sopimuksen hyväksymisestä ei ole käyty Suomessa juuri lainkaan.
“Se, että CETA-sopimus on herättänyt Suomessa vähemmän keskustelua kuin TTIP, ei vähennä sen kiistanalaisuutta. On myös syytä muistaa, että eurooppalainen kansalaisaloite CETA- ja TTIP-sopimuksia vastaan keräsi vuodessa yli 3,2 miljoonaa allekirjoitusta ja sopimuksia vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut satoja tuhansia ihmisiä”, toteaa vapaakauppasopimuksia seuraavan TTIP-verkoston aktiivi Marissa Varmavuori.
“Kauppapolitiikan pitää olla alisteista ympäristö- ja sosiaalipolitiikalle. Pariisin ilmastosopimuksen myötä on selvää, että edessä on nopea luopuminen fossiilisista polttoaineista. CETA-sopimus näyttäisi vievän kehitystä aivan väärään suuntaan”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius. Luonto-Liitto on yksi julkilausuman allekirjoittaneista kansalaisjärjestöistä.
Euroopan kauppaministerit kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22.–23. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavassa. Virallisesti sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lokakuussa pidettävässä EU–Kanada-huippukokouksessa, josta se lähetetään EU:n jäsenmaihin hyväksymiskierrokselle. Bratislavan ministerikokousta edeltävällä viikolla CETA-sopimusta on vastustettu näkyvästi eri puolilla Eurooppaa.
Järjestöjen julkilausuma http://www.vapaakauppa.fi/julkilausuma_210916/
Julkilausuman allekirjoittajat:
350 Suomi ry
Suomen Aasia-Eurooppa-verkosto AEPF
Amanadamaji ry
Animalia ry
Attac ry
CRASH – Coalition for
Research and Action for Social Justice and Human Dignity
Eettisen kaupan puolesta ry
Emmaus Aurinkotehdas ry
Greenpeace Suomi
Hyvinvointivaltion vaalijat ry
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
Luonto-Liitto ry
Maailmankauppojen liitto ry
Maan ystävät ry
Maattomien ystävät ry
Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike
Naiset Rauhan Puolesta -liike
TTIP-verkosto Suomi
Uusi tuuli ry
Lisätietoja:
marissa.varmavuori(at)gmail.com
elina.mikola(at)kehys.fi
leo.stranius(at)luontoliitto.fi
Vapaakauppasopimuksia vastustettiin mielenosoituksella
Helsingissä osoitettiin perjantaina 27.5.2016 mieltä TTIP- CETA- ja TiSa-sopimuksia eli EU:ssa neuvottelujen alla olevia kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia vastaan. Mielenosoituksen tapahtumasivulle Facebookiin paikalle tulijoiksi oli ilmoittautunut 600-1 100 henkilöä. Laaja mielenosoittajajoukko täytti keskustan katuja noin tunnin ajan, kun rumpuryhmän säestämä kulkue käveli Narinkkatorilta Eurooppa-salin eteen ilmaisemaan päättäjille mielipiteensä valmisteilla olevista sopimuksista.
Tapahtuman järjestäjien mukaan kauppa- ja investointisopimukset ajavat suuryritysten etuja demokratian, kansalaisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Neuvotteluprosessia moititaan siitä, että sopimustekstejä on valmisteltu salassa. Mielenosoituksen järjesti TTIP-verkosto yhdessä monen kansalaisjärjestön, muun muassa 350 Suomen, Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Maan ystävien kanssa.
Kiistellyt neuvottelut loppusuoralla
TTIP-sopimusta eli EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppa- ja investointikumppanuutta koskevat neuvottelut on määrä saattaa loppuun vuoden 2016 loppuun mennessä. EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA on määrä allekirjoittaa syyskuussa 2016. EU:n, Yhdysvaltojen ja 21 muun WTO-jäsenen välinen palvelukauppasopimus TiSa on niin ikään määrä saada valmiiksi syyskuun 2016 loppuun mennessä.
Toteutuessaan vapaakauppasopimukset takaisivat sopivien osapuolten palveluiden ja tuotteiden pääsyn yhteisille markkinoille. Tavoitteena on sääntelyn purkaminen, ja sopimusten kannattajat uskovat vapaan kaupan tuovan kilpailuetua Suomelle. Kriitikot sen sijaan ovat huolissaan muun muassa sopimuksiin sisältyvän investointisuojan vaikutuksista valtioiden itsemääräämisoikeuteen. Sääntelyn purkaminen vaikeuttaisi huomattavasti ja jopa estäisi ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä toimia sikäli kun näistä toimista aiheutuisi haittaa yritysten voitontavoittelulle.
”Kriittistä keskustelua olisi pitänyt käydä jo kolme vuotta sitten, kun neuvottelut aloitettiin. Nyt asialla on jo kova kiire”, totesi mielenosoituksessa puhunut tietokirjailija Jaana Kivi. Muutkin mielenosoituksen puhujat, kuten hollantilais-tanskalainen tutkija ja järjestötoimija Olivier Hoedeman sekä Aalto-yliopiston tutkija Toni Ruuska kritisoivat kovin sanoin vapaakauppasopimuksia ja niiden takana näkemäänsä ideologiaa. ”Tässä on kyse arvoista ja valtasuhteista: kaikki on uhrattavissa paitsi talous”, painotti Ruuska puheenvuorossaan.
Myös mielenosoitusta järjestämässä olleen TTIP-verkoston aktiivi Marissa Varmavuori käytti tapahtumassa puheenvuoron. Varmavuori varoitti sopimusten laajoista ja vaikeasti ennustettavissa olevista globaaleista vaikutuksista – TTIP-sopimus kun tulisi allekirjoitushetkellään olemaan vielä osin keskeneräinen. ”Toteutuessaan sopimus tulisi olemaan merkittävä vallansiirto niille, jotka ovat päässeet käyttämään valtaa neuvotteluissa. Olisiko meillä akuutimpiakin ongelmia kuin suuryritysten ja sijoittajien heikko asema?” Varmavuori totesi viitaten esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.
”Sodassa sanottiin, että kaveria ei jätetä”
Tapahtumaan osallistui kirjava joukko ihmisiä, joista parhaiten näkyivät ja kuuluivat eri järjestöjen aktiivit. Puoluepoliittisia tunnuksia ei mielenosoituksessa sallittu. Kulkue marssi rauhallisesti ennalta sovittua reittiä Narinkkatorin ja Eurooppa-salin ympäri. Marssiessaan osanottajat vaativat TTIP-sopimusten hautaamista banderolleja kantaen ja huutaen erilaisia iskulauseita, esimerkiksi planeettamme ei ole kaupan tai take back the power, TTIP-game is over.
Osallistujat olivat kaikenikäisiä pienistä lapsista eläkeläisiin. Risto Lakanen saapui mielenosoitukseen kantaen kylttiä, …
Kannanotto: Vegaaniruoka on osa vastuullista varhaiskasvatusta ja sivistynyttä peruskoulutusta
Kannanotto
Vapaa julkaistavaksi välittömästi
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee tällä viikolla päiväkotien vegaaniruokavaliota koskevaa valtuustoaloitetta. Aloitteen allekirjoittajien mielestä Helsingin päiväkodeissa tulisi ottaa käyttöön mahdollisuus valita lapselle vegaaniruokavalio. Vegaaniruokavalio on jo vaihtoehto päiväkodeissa esimerkiksi Tampereella.
Helsingin kaupunki arvioi vegaanisen ruokavalion olevan sekaruokavaliota kalliimpi ja uskoo sen hyödyttävän vain pientä osaa helsinkiläisperheistä. Tosiasiassa vegaaninen ruokavalio hyödyttää jokaista helsinkiläisperhettä, sillä vegaaniruoan positiiviset ympäristövaikutukset eivät rajoitu vain niihin perheisiin jotka valitsevat vegaaniruokavalion – ruoan ympäristövaikutusten pienentäminen hyödyttää meitä kaikkia. Vegaaniruoka kuormittaa ympäristöä ja ilmastoa vähemmän kuin eläinperäinen ruoka.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan maatalous, metsänhoito ja muu maankäyttö ovat vastuussa neljäsosasta (24%) ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä [1]. IPCC toteaa myös, että ruokavaliomuutoksilla, joissa korvataan korkeapäästöistä ruokaa matalapäästöisellä ruoalla, voidaan vähentää ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia merkittävästi [2]. IPCC suositteleekin eläinproteiinin korvaamista kasvisproteiinilla erityisesti kehittyneissä talouksissa, kuten Suomessa [3].
Päiväkotien ja koulujen ruokailuihin tulisikin sisällyttää nykyistä enemmän vegaaniaterioita kaikille lapsille. Sen tarjoaminen on vastuullinen valinta tulevaisuuden kannalta.
Ravitsemusasiantuntijat ja lääkärit kehottavat syömään enemmän kasviksia, syöpäjärjestöt ja ravitsemussuositukset kehottavat syömään vähemmän lihaa. Silti Suomessa syödään kasviksia alle suositusten. [4]
Moni ajattelee lihan, maitotuotteiden tai kananmunien olevan välttämättömiä terveydelle. Osa kasvissyöjistä eli vegetaristeista käyttää kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotaloustuotteita (laktovegetaristit) tai sekä maitotuotteita että munia (lakto-ovovegetaristit). Tämä ei kuitenkaan ole terveyden kannalta tarpeellista, sillä tarvittavat ravintoaineet saadaan myös vegaaniruokavaliosta.
Oikein koostettu ja monipuolinen kasvisruoka ylläpitää ja edistää terveyttä. Kasvissyöjillä esiintyy vähemmän muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, korkeaa verenpainetta, tiettyjä syöpätyyppejä ja ylipainoa kuin sekaruokavaliota noudattavilla [5]. Ravitsemuksellisesti täysipainoinen vegaaniruokavalio on terveellinen ja turvallinen kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin [5, 6, 7].
Kannatamme perheiden eettisten vakaumuksien huomioimista tasapuolisesti. Erillisen vegaaniruoan valmistamisen sijaan ehdotamme nykyisen kasvisruoan muuttamista vegaaniseksi. Tällä Helsingin hetkellä päiväkodeissa tarjotaan päivittäin liharuoan lisäksi lakto-ovovegetaristinen kasvisvaihtoehto [8]. On uskottavaa, että erillisen vegaanivaihtoehdon valmistaminen päivittäin toisi lisäkustannuksia pienen eräkoon takia. Toisaalta apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn mukaan suurin osa lisäkustannuksista tulisi työstä, ei vegaaniruoan raaka-aineista [9]. Jos nykyisestä kasvisvaihtoehdosta tehdään vegaaninen, se sopii entiseen tapaan myös esimerkiksi lakto-ovovegetaristeille ja muslimeille, mutta lisäksi myös kananmuna- ja maitoallergikoille. Tällöin ei tarvitse valmistaa erillistä vegaaniruokaa, jolloin ruoan valmistuskustannukset eivät nouse.
Kasvisvaihtoehdon muuttaminen vegaaniseksi ei välttämättä tarkoittaisi suurta muutosta. Jo nyt monet päiväkotien kasvisruoat jo näyttävät olevan vegaanisia, esimerkiksi kasvishernekeitto, kasvispihvit ja -pyörykät, kikhernekastike ja soijarouhekastike [7]. Arvattavasti joissain kasvisruoissa on lehmänmaitoa tai -kermaa maun vuoksi, mutta vastaavan maun saa kaurasta tai soijasta valmistetulla, lehmänmaitoa tai -kermaa muistuttavalla tuotteella. Jos lakto-ovovegetaristeille silti halutaan tarjota maitotuotteita, voidaan tämä tehdä yhtä hyvin tarjoamalla maitoa juomana ja juustoa lisukkeena.
Yhteiskuntiemme ympäristörasituksen …
350 Suomi ry:n vuosikokous 28.4.2016 klo 18 @ Aalto Design Factory
Tervetuloa 350 Suomi ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen torstaina 28.4.2016 klo 18 Aalto Design Factoryn (Betonimiehenkuja 5 C) Studiossa!
Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta vain jäsenillä on äänioikeus. Jos et vielä ole jäsen (tai vuoden 2016 jäsenmaksu on vielä maksamatta), suuntaa Jäsenyys-sivuille (http://world.350.org/finland/jasenyys/) viimeistään to 28.4. klo 12. Kokouksessa valitaan myös yhdistykselle uusi hallitus ja puheenjohtaja, joten jos sinulla on kiinnostusta asettua ehdolle, kannattaa varautua esittelemään itsensä! (Ja halutessasi voit kertoa siitä myös ilmoittautumislomakkeessa.)
Kokoukseen olet tervetullut myös ilmoittautumatta, mutta pizzatarjoilun mitoittamiseksi toivomme ilmottautumisia viimeistään to 28.4. klo 12 mennessä tällä lomakkeella: https://docs.google.com/forms/d/1dVST5UUkFZa2OboEQrDk-bDyW4MZm8ZAoyR7OVqWslQ/viewform. Ilmoitathan samalla mahdollisista allergioistasi ja erikoisruokavalioista (tarjoilu on vegaaninen). Myös etäosallistuminen skypellä on mahdollista, ilmoitathan silloin myös skype-tunnuksesi.
Kokousasiakirjat löytyvät täältä: https://drive.google.com/folderview?id=0BzwAuG9dws-YaXgyNldxV0tWYkk&usp=sharing
Kokouksen Facebook-event: https://www.facebook.com/events/972880456152960/
Kokouksen esityslistan löydät alta. Tervetuloa!
Vuosikokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
8. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
9. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus
10. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä
11. Sääntömuutoksen hyväksyminen
12. Muut esiin tulevat asiat
13. Kokouksen päättäminen…
Lehdistötiedote: 280 organisaatiota Euroopasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista tuomitsee sijoittajansuojan sisällyttämisen TTIP-sopimukseen
Maanantaina 22 helmikuu 2016 – juuri käynnistyvien TTIP-neuvottelujen 12. kierroksen alla – 280 kansalaisjärjestöä ja verkostoa eri puolilta Eurooppaa ovat Yhdysvaltain ja Kanadan ryhmien tukemina vaatineet Euroopan komissiota ja Yhdysvaltain kaupallisia edustajia poistamaan välimiesmenettelyn (Investor State Dispute Mechanism, ISDS) ja sitä korvaavan ICS-menettelyn (Investor Court System) TTIP:stä, CETA:sta ja kaikista muista kauppasopimuksista. Asia palaa neuvottelupöytään kahden vuoden tauon jälkeen sen päädyttyä edellisellä kerralla umpikujaan.
Julkilausuman allekirjoittajat tuomitsevat Euroopan komission toimet ISDS-sääntelyoikeuden uudelleen nimittämiseksi. Myös ICS:ään sisältyvä sääntelyoikeus voisi merkittävällä tavalla rikkoa kansallisten hallitusten esimerkiksi kansanterveyttä, ympäristöä ja yhteiskuntaa suojaavia lainsäädännöllisiä oikeuksia. Keskeiset huolenaiheet, joiden vuoksi 145 000 vastaajaa sanoi TTIP:n ISDS-mekanismille ei Euroopan komission järjestämän julkisen konsultaation aikana, pätevät myös ICS-tuomioistuimeen. Näitä ovat:
• sekä ISDS ja ICS antavat laajamittaiset oikeudet ulkomaisille sijoittajille, mikä syrjii kotimaisia sijoittajia ja yhteisöjä ilman mitään näyttöä siitä, että ne hyödyttäisivät koko yhteiskuntaa.
• sekä ISDS että ICS voivat pakottaa hallituksia käyttämään miljardeja euroja veronmaksajien varoja yrityksille maksettaviin korvauksiin kansanterveyden, ympäristönsuojelun, työllisyyden tai muun julkishyödyllisen politiikan edistämisestä, julkishallinnollisista toimista ja jopa tuomioistuinten päätöksistä. Ne eivät takaa, etteivätkö yksityisten yritysten edut voisi vaarantaa yleisen edun nimissä harjoitettavaa politiikkaa.
• ISDS ja ICS eivät ole demokraattisten periaatteiden tai valvonnan alaisia. Parlamentit eivät voi muuttaa sääntöjä jälkikäteen;
• sekä ISDS että ICS heikentävät Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden omien tuomioistuinten oikeudellista toimintaa, sillä ulkomaiset sijoittajat voivat ohittaa ne;
• sekä ISDS että ICS sivuuttavat sen tosiasian, että Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kanadan oikeusjärjestelmät ovat täysin päteviä käsittelemään ulkomaisten sijoittajien riita-asioita yhtäläisellä ja yhdenvertaisella kansallisella lainsäädännöllä, joka koskee muitakin yhteiskunnan jäseniä.
Uusi ehdotus on ratkaisevassa määrin huonompi kuin nykyinen, jäsenmaiden erillisten investointisopimusten käytäntö, josta on mahdollista perääntyä. ICS:ssa sekä EU että sen jäsenvaltiot olisivat sidottuja TTIP- ja CETA-sopimuksiin, elleivät ne päättäisi erota Euroopan unionista. Mikäli sopimus allekirjoitettaisiin, TTIP:n sisältämä investointisuoja voisi valtuuttaa yli 47 000 yritystä kaikista 51 495 yhdysvaltalaisomistuksessa olevasta, EU:ssa jo nykyisin toimivasta tytäryhtiöstä hyökkäämään Euroopan politiikan ja hallinnon toimia vastaan.
Suomalaisista toimijoista julkilausuman ovat allekirjoittaneet: TTIP-verkosto, Attac ry, Animalia, 350 Suomi ry, CRASH – Coalition for Research and Action for Social Justice and Human Dignity, Emmaus Aurinkotehdas ry, Maan ystävät ry, Maattomien ystävät ry, Hyvinvointivaltion vaalijat ry, Maailmankauppojen liitto ry, Parecon Finland, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Tekniikka elämää palvelemaan ja Uusi Tuuli ry.
Lisätietoja:
350 Suomi: Saku Mäki, [email protected]
TTIP-verkosto: Marissa Varmavuori, +358 505422067, marissa[piste]varmavuori[at]gmail[piste]com…
Sadan hengen sipulipiirakkakaan ei ole helppo (vege)nakki
Näin joulun alla, uumoillessa tulevaa ruokakoitosta jota myös joulupöydäksi kutsutaan, muistuu mieleen syksyinen ilmastotapahtumamme Power Shift. Yksi vuosittain järjestettävän tapahtuman päätavoitteista on ilmastoliikkeen vahvistaminen, jotta tavoitteeseen päästään, tarvitaan tekijöiden, luovuuden, viestintätaitojen, huumorin, motivaation, resurssien lisäksi energiaa kaiken toiminnan toteuttamiseen. Ilmasto- ja myös muutenkin ympäristöystävällinen vaihtoehto on tietenkin laadukas vegaaninen ruoka.
Viime vuonna tapahtumamme sai paljon kehuja hyvästä ruoasta. Tänä vuonna mietimme, voisiko ruoantarvettamme yhdistää selvemmin tapahtuman arvoihin. Onhan muun muassa eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöissä monia pitkän linjan kasvissyöjiä, joille vegaaninen kokkaaminen on arkipäivää. Minua kiinnosti kehittää järjestöjen välistä yhteistyötä myös tällä saralla. Otin yhteyttä muutamiin järjestöihin ja kyselin kiinnostusta tulla kokkaamaan tapahtumaamme. Saimmekin lopulta kasaan noin kymmenhenkisen ruokatiimin, joka koostui Maan ystävistä ja yhdestä vegaaniliittolaisesta.
Yhdessä ruokatiimissä suunnittelimme viikonlopun menun pääruoista välipaloihin. Menussa heijastui vegaanisen ruoan tärkeät ominaisuudet: maittavuus ja ruokaisuus. Järjestelijä- ja osallistujamäärän hipoessa sataa myös keittiötilojen oli oltava käytännölliset, ja pitkän etsinnän tuloksena vuokrasimme Meilahden kirkon suurtalouskeittiön. Viikonlopun ajan keittiö olikin kovassa käytössä, kun viidestä seitsemään uurastajaa teki pitkiä päiviä loihtiessaan osallistujille ruoat allergiat huomioiden.
Sadan hengen ruokkiminen viikonlopun ajan ei ole aivan edullista, varsinkaan jos myös raaka-aineissa haluaa arvojensa näkyvän: luomusta ei tingitä! Siksipä iso osa raaka-aineista tilattiin pääosin luomua myyvästä tukusta. Myös yhteistyö muiden ekologisuuteen pyrkivien yritysten kanssa loi tapahtuman pääjärjestäjä 350 Suomelle mahdollisuuden pitää kiinni sekä arvoista että laadukkaasta ruoasta.
Tapahtumassa luotiin verkostoja niin työpajoissa kuin keittiössäkin. Ilmastomme tarvitsee puolustajakseen vahvan liikkeen, ja se nimenomainen ilmastoliikkeemme tarvitsee alansa osaajia sekä megafoniin että kulisseihin. Jokaiselle on paikkansa, yhdessä olemme enemmän!
—
Mutta mitä todella vaatii sadan hengen ruokkiminen? Se vaatii tietenkin ne osaavat kädet, mutta myös raaka-aineita, paljon. Tässä esimerkki siitä, miten tehdään sipulipiirakka suurtalouskeittiössä:
Sipulipiirakka sadalle hengelle
Pohja: | |
vehnäjauhoja | 37.5 dl |
leivinjauhe | 2 rkl |
margariini | 1,5 kg |
soijajogurtti | 940 g |
Täyte: | |
punasipuli | 3,8 kg |
sipuli | 2,5 kg |
valkosipulinkynsi | 25 kpl |
oliiviöljy | 5,6 dl |
valkoviini | 6,25 dl |
tumma siirappi | 12,5 dl |
suolaa | 2 rkl |
mustapippuria | 4 rkl |
kuivattu timjami | 4 rkl |
Ohje
Pohja:
Mittaa kulhoon vehnäjauhot ja leivinjauhe. Nypi margariini joukkoon.
Lisää jogurtti taikinan joukkoon ja sekoita käsin tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin vetäytymään.
Täyte:
Leikkaa sipulit renkaiksi. Silppua valkosipuli.
Lisää öljy kuumalle pannulle. Laita sipulit pannulle ja kuullota miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Lisää pannulle valkoviini ja siirappi sekä timjami. Nosta lieden lämpöä hieman ja jatka paistamista vielä toiset 5 minuuttia tai kunnes sipulit ovat läpikotaisin pehmeitä ja saaneet väriä. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaulitse taikinasta pyöreä levy 1/1-GN-vuoan kokoisia levyjä. Levitä sipulitäyte päälle ja …
Ilmastoliikkeen tuntoja Pariisissa
Saavuimme vajaan viidenkymmenen suomalaisaktivistin kanssa Pariisiin keskiviikkoaamupäivänä osallistuaksemme erilaisiin kansalaistoimintoihin osana globaalia ilmastoliikettä, joka vaatii päättäjiltä jo vihdoin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavarat jätettiin squattiin, vallattuun entiseen työvoimatoimistoon, josta kiiruhdimme Centquatre-taidekeskukseen, josta globaali ilmastokoalitio oli tehnyt keskeisen osan ilmastotoiminnan vyöhykettä. Keskuksessa, tai Zacissa niin kuin me sitä kutsumme, käytäisiin keskusteluita, verkostoiduttaisiin, jaettaisiin tietoa ilmastoneuvottelujen etenemisestä ja suunniteltaisiin erilaisia tempauksia Pariisiin.
Saimme pian kuulla nyt Pariisissa neuvoteltavan ilmastosopimuksen olevan tyhjien lupauksien paperi. Siitä tuskin tulisikaan sitovaa sopimusta, vaan se säilyttäisi vapaaehtoisuuden elementtejä ja paljon monitulkintaisuutta ja porsaanreikiä. Hiilikaupasta pidetään kiinni, sillä emme ilmeisesti ole vielä nähneet sen täyttä potentiaalia. Myös metsät ovat yhä suuremmassa roolissa hiilikaupassa, julistettuina hiilinieluina, jotka mahdollisesti voisivat yhä selkeämmin toimia retorisina kompensaatioina hiilipäästöille “hiilineutraaliuden” tavoittelussa.
Tapasin lyhyesti intialaista aktivistia Souparna Lahiria, joka puhui Zacissa luonnon tuotteistamisesta ilmastonsuojelun nimissä ja oli käynyt seuraamassa neuvotteluja. Souparnan mukaan paperi olisi lopulta sama kuin jolla mentiin sisään neuvotteluihin vajaat kaksi viikkoa sitten, mutta nyt siitä olisi vain poistettu kaikki merkittävät tunnustukset oikeuksista, sitovuus ja monet muut asiat, jotka olivat vielä sulkeissa ja siten avoimia keskustelulle. Niinpä siis taas keskusteltiin, mutta ilmaston ja ihmisten kannalta merkittävää sopimusta ei saada aikaiseksi.
Kysyin Souparnalta, aikooko hän lähteä käymään vielä neuvottelualueella ja sen viereen rakennetulla avoimella Climate Generations Arealla. Hän sanoi, ettei missään nimessä, ellei ole aivan pakko. Lähdin itse käymään tuolla virallisella kansalaisyhteiskunnan tilalla muutaman muun suomalaisaktivistin kanssa, sillä olihan meidän nähtävä, miltä tämä kuulemma “poikkeuksellista avoimuutta ja osallistavuutta” osoittava tila oikein näyttää.
Ensimmäinen mieleeni tullut sana, jolla kuvaisin tuota tilaa, oli “kliininen”. Kaikki oli siististi omissa rajatuissa tiloissaan ja kaikki kulki aikataulussa. Todellista haastamista oli vain vähän esillä, jos ei lasketa alkuperäiskansojen omaa paviljonkia omassa nurkassaan. Satuin paikalle juuri, kun pitkän linjan ympäristöaktivisti Nnimmo Bassey Nigeriasta oli avaamassa paneelikeskustelua neljän Ecuadorista, Panamasta ja Pohjois-Amerikasta tulleen nuoren alkuperäiskansalaisen aktivistin kanssa. Panelistit kertoivat, miksi he olivat lähteneet taisteluun ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta: taistelu linkittyy hyvin vahvasti alkuperäiskansojen oikeuksiin. Esimerkiksi Equadorin Sarayukasta kotoisin oleva nuorisojohtaja Nina Gualinga liikuttui kyyneliin asti kertoessaan tarinansa siitä, kuinka hänen sademetsäisiltä kotimailtaan halutaan porata öljyä, ja kuinka hänen koko yhteisönsä oli noussut taisteluun noita suunnitelmia vastaan ymmärtäessään, miten pahan ekologisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen tuhon öljykenttä saisi aikaan kehityslupauksista huolimatta. Panelistit tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että jokaisen yhteisön on pistettävä vastaan fossiilisille hankkeille, sillä muuten ne vain tuhoavat yhteisön ja siirtyvät seuraavaan.
Panelistit myös painottivat sitä, kuinka heillä olisi tarjolla ratkaisut ilmastonmuutokseen: he tietävät miten elää luontoa ja Äiti Maata kunnioittaen. Heille osallistuminen …
Ilmasto tarvitsee vahvan kansanliikkeen
Maanantaina alkaneet ilmastoneuvottelut Pariisin COP21-kokouksessa ovat ympäristöaktivistien kuumimpia puheenaiheita tällä hetkellä. Maailma seuraa neuvotteluita jännittyneenä, toiveikkaana ja turhautuneena: päättäjien olisi jo korkein aika päättää sitovasta ja riittävästä sopimuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näin kehottaa ilmastotiede ja vaatii globaali kansalaisyhteiskunta. Sunnuntaina yhteensä yli 785 000 ihmistä marssi 175 maassa kaikkien aikojen suurimmassa ilmastomielenosoituksessa ja lähetti selvän viestin kokoukseen. Samaan aikaan Pariisin hyökkäysten varjolla kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kansalaisoikeuksia rajoitetaan hyvin vahvasti: poliisirepressio on yleistynyt ja ranskalaisia aktivisteja on jopa määrätty kotiarestiin.
Ilmastonmuutoksesta on neuvoteltu kansainvälisesti nyt yli 20 vuotta. Ratkaisuja ei ole löytynyt business-as-usual -mallin mukaisia päästökauppaa, REDD- ja puhtaan kehityksen mekanismeja pidemmältä. Niinpä päästöt ovat jatkaneet kasvuaan samaan aikaan, kun ilmastonsuojelun nimissä syrjäytetään kestäviä elintapoja globaalissa Etelässä. Vuoden 2009 Kööpenhaminan COP15 -kokouksessa odotukset olivat hyvin korkealla, mutta kokous osoittautui pettymykseksi. Ilmastonmuutosta ei voitaisi ratkaista vahingoittamalla taloutta. Kööpenhaminaa seuranneissa vuosittaisissa COP-kokouksissa kansainvälisestä yhteisestä sopimuksesta on muotoutunut kansallisten sitoumusten (“Intended Nationally Determined Contributions”, INDC:t) paketti, jossa siis jokainen valtio määrittää itse taloudelliseen tilanteeseensa soveltuvan tavan, jolla se hillitsee ilmastonmuutosta.
Nyt ollaan jälleen toiveikkaita. Power Shiftissa viime syyskuussa EU:n komission pääneuvottelija Elina Bardram esitti EU:n suunnitelmat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kansallisesti määritellyt päästöalennustavoitteet jakavat vastuunkantoa uudella tapaa, myös Kioton sopimuksen ulkopuolelle jääneille kehitysmaille. Hänen mukaansa EU voisi toimia Pariisissa jopa suunnannäyttäjänä kunnianhimoisine sitoumuksineen: vuoteen 2030 mennessä se olisi vähentänyt päästöjään 40 %, ja vuonna 2100 EU olisi hiilineutraali. EU on myös vaatimassa selkeitä laskennan ja raportoinnin kehyksiä ja sopimuksen oikeudellista sitovuutta.
Pariisin kokouksen kynnyksellä ilmoitetut INDC-suunnitelmat asettaisivat meidän polulle, joka johtaa 2,7 asteen lämpenemiseen. Se on vielä kaukana poliittiseksi tavoitteeksi määritellystä kahdesta asteesta, ja vielä kauempana tuoreimman ilmastotieteen kriittiseksi rajaksi asettamaa 1,5 astetta. Bardram totesikin, että kansalaisyhteiskunnalla on todella tärkeä rooli, jotta päästöalennuksia saadaan todella aikaan. Lisäksi sopimuksessa on jätettävä tilaa leikkausten kiristämiseksi tarpeen niin vaatiessa. Sopimus tulee voimaan vasta vuonna 2020, mutta toimia tarvitaan nyt.
Ilmastoliike onkin vahvasti keskittynyt paikalliseen vaikuttamiseen. Hiilivoimala kerrallaan se vaatii siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Julkinen instituutio ja pankki kerrallaan se vaatii sijoitusten vetämistä pois fossiilisista ja osoittaa fossiilisijoittamisen kannattamattomuuden. Samaan aikaan ilmastoliike erityisesti globaalissa Etelässä vaatii syvällistä systeemimuutosta, joka on saanut myös Pohjoisen liikkeessä yhä laajempaa kannatusta. Ilmastonmuutos ei ole vain energiantuotannollinen ongelma, vaan koko systeemimme sairauden oire.
Bardramin esitystä Power Shiftissa kommentoinut kansalaisaktivisti ja tietokirjailija Olli Tammilehto kritisoikin koko kansainvälistä ilmastoneuvotteluiden prosessia kansan sumutukseksi. Hänen kanssaan oli helppo olla monesta asiasta samaa mieltä, sillä kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat olleet selvästi irtaantuneita globaaleista tuotanto- ja kauppasopimuksista, suuryritysten vallasta sekä kasvutalouden perustavista ongelmista. Ne yrittävät …