Perinteisesti ilmastokonferensseissa on puhuttu päästövähennyksistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Tämän vuoden kokouksessa on käynyt selväksi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamista ei voi enää sivuuttaa. Vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ilmastonmuutoksen hillintä ei riitä estämään haitallisia vaikutuksia eikä ympäristön muutoksiin ole enää mahdollista sopeutua.

Mitä tulee Pariisin sopimuksen sääntökirjaan ja vuoden 2018 vuoropuheluun, tekninen työ on meneillään ja vielä on liian aikaista sanoa, mihin päästään.

Samalla kun neuvotteluita käydään toisella konferenssialueella ”Bulassa”, satoja oheistapahtumia on järjestetty muutaman kilometrin päässä olevalla toisella konferenssialueella, ”Bonnissa”.

Yhdessä oheistapahtumassa kuuntelin Kansainvälisen ympäristölainsäädännön keskuksen (CIEL) toimitusjohtajan Carroll Muffettin esitystä isojen fossiilialan yritysten vastuusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen seurauksien yleistymisen myötä mahdollisia asianomistajia on yhä enemmän: vahinkoja kokeneita yksityishenkilöitä tai kokonaisia yhteiskuntaluokkia; työntekijöitä, joiden eläkkeet ovat vaarassa, kun ilmastonmuutoksen vaikutus ei ole huomioitu sijoituksissa; tai kaupunkeja tai valtioita jotka hakevat korvausta ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tuhosta.

Seuraavana päivänä keskustelimme lisää aiheesta, joka on noussut entistä ajankohtaisemmaksi viimeisten kahden vuoden aikana etenkin Yhdysvalloissa. Oikeusprosesseja on meneillään myös muualla maailmassa, esimerkiksi Norjassa.

CIEL:in missio on edistää ”maailmaa, jossa laki heijastaa ihmisten ja ympäristön välistä yhteyttä, kunnioittaa planeettaa, suojelee ihmisarvoa ja tasa-arvoa ja kannustaa kaikkia maapallon asukkaita elämään tasapainossa toistensa kanssa”.

CIEL perustettiin lähes 30 vuotta sitten ja on tehnyt siitä asti työtä mm. ilmastokysymysten parissa. Valtaosa työstä on tehty YK:n ilmastosopimuksen prosessin kautta, kunnes vuosia sitten todettiin, että prosessin tärkeästä asemasta huolimatta asiat eivät etene riittävän nopeasti. Rinnalle tarvitaan myös muita toimia.

– Rupesimme tutkimaan muita keinoja nopeuttamaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Esiin nousivat oikeusprosessit. Ja kysymys siitä, mitä ja mistä lähtien isot fossiilialan yritykset ovat tienneet fossiilisten polttoaineiden ilmastoriskeistä, kertoo Carroll Muffett.

Osoittautui, että Exxon Mobil Corporation teki ilmastotutkimusta jo vuonna 1957 ja American Petrolium Institute rahoitti hiilidioksidipäästötutkimusta vuonna 1958. Fossiiliteollisuutta varoitettiin vakavasta ilmastoriskistä 1960- ja 70-luvuilla… Ja Exxon tunnusti jo vuonna 1980, että heillä on teknologiaa, joka vähentäisi päästöjä mutta joka lisäisi kustannuksia.

– Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että se kertoo ajankohdista, jolloin eri yritykset tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää tuotteidensa riskeistä, sanoo Muffett.

Tähän taas liittyy riski oikeudellisesta vastuusta, jos voidaan osoittaa, että esimerkiksi tietyt henkilöt tai kaupungit ovat kärsineet vahinkoa.

CIEL on tutkinut myös muita toimijoita: luottoluokitusyhtiöitä ja eläkerahastoja ja näiden vastuuta huomioida ilmastoriskejä.

Yhdysvalloissa San Franciscon ja Oaklandin kaupungit haastavat viisi suurta fossiilialan yritystä (BP, Chevron, ConocoPhilips, Exxon ja Shell) oikeuteen kustannuksista, jotka syntyvät merenpinnan noususta.

Norjassa on paraikaa meneillään oikeusprosessi, jossa nuorten ympäristöjärjestö Natur og Ungdom ja Greenpeace haastavat Norjan valtion oikeuteen öljynporauksesta arktisella alueella. He puolustavat tulevien sukupolvien oikeuksia asumiskelpoiseen planeettaan. Heidän mukaansa öljynporaaminen on ristiriidassa Norjan perustuslain kanssa. Oikeusprosessi alkaa tänään, 14.11.2017.

Otettuani Carroll Muffettista kuvan päätämme haastattelun, hän poistuu väkijoukkoon ja jatkaa päiväänsä jättimäisessä 20 000 osallistujan ilmastotapahtumassa. Muutaman päivän päästä CIEL julkaisee uuden raportin, ”The Legal and Evidentiary Basis for Holding Big Oil Accountable for the Climate Crisis”. Sen lisäksi on kiire valmistella Norjan oikeusprosessiin liittyvää materiaalia.

Huomenna keskiviikkona alkaa ilmastokonferenssin korkean tason osuus ja viimeistään silloin valtioiden päämiehet tai ministerit saapuvat paikalle. Suomesta on paikalla asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Tällä viikolla kaivataan kipeästi edistystä neuvotteluissa. On asetettava lähtökohdat kollektiiviselle edistykselle Pariisin tavoitteiden saavuttamiseksi ja valmistauduttava kohti kunnianhimoisempia päästösitoumuksista. Lisäksi on edistyttävä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten rahoittamisessa. Emme odota mitään vähempää Tyynenmeren saarivaltion Fijin johtamasta ilmastokokouksesta.


Tina Nyfors on 350 Suomi -ilmastojärjestön hallituksen jäsen. Hän osallistuu ympäristöjärjestöjen edustajana osana Suomen delegaatiota ilmastoneuvotteluihin Bonnissa 6.-17.11.2017.

Kuva: Tina Nyfors. Iso sijoituspalveluyritys BlackRock huomioi toiminnassaan ilmastoriskit.