Yksitoista suomalaista ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta rohkeita askelia energiamurroksen vauhdittamiseksi Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Ilmastokatastrofin estäminen vaatii fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä sekä päästövähennysten välitöntä vauhdittamista seuraavan viiden vuoden aikana.

Pariisissa 30. marraskuuta alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa on tarkoitus solmia uusi kaikkia maailman maita sitova ilmastosopimus. Järjestöjen mukaan sopimukselta tarvitaan ennen kaikkea vahva viesti siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on vääjäämättä päättymässä.

”Ilmastouhkien torjuminen edellyttää, että hiilidioksidipäästöt saadaan mahdollisimman pian nollaan. Tavoite on kirjattava Pariisin sopimukseen niin, että se antaa sijoittajille, yrityksille ja päättäjille vahvan signaalin, ettei fossiilisiin polttoaineisiin kannata enää sijoittaa”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Fossiilisten polttoaineiden tuista on luovuttava välittömästi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut fossiilitukien olevan 650 miljardia dollaria vuonna 2015. Suomessakin tuetaan yhä fossiilisten polttoaineiden ja niihin verrannollisen turpeen energiakäyttöä verohelpotuksin.

“Fossiilienergian tuotannon verohelpotukset ja tuet ovat erityisen haitallisia ilmastonmuutoksen ja energiasektorin uusiutumisen kannalta, sillä ne lukitsevat meitä vanhaan teknologiaan. Suomessa puolustetaan turpeen verotukea kotimaisuudella ja työllisyydellä, mutta kivihiilikin on joissain maissa kotimaista. Ilmastonmuutos edellyttää kaikilta mailta perusteellista energiaremonttia”, painottaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.

Päästövähennykset saatava kiihdytyskaistalle

Eri maiden nykyiset päästövähennyslupaukset ovat täysin riittämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liian lepsuja tavoitteita ei tule kirjata sopimukseen sellaisenaan, vaan niitä on arvioitava ja tarkistettava ylöspäin viimeistään vuonna 2018. Sen jälkeen sitoumuksia tulee kiristää viiden vuoden sykleissä, niin että ensimmäinen sitoumuskausi on vuosina 2021–2025.

Ilmastoneuvotteluissa maat ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle vaarallisena pidetyn kahden asteen. Jo puolentoista asteen lämpenemisellä on vakavia seurauksia. Kuilua lämpötilatavoitteiden ja päästövähennysten välillä on ryhdyttävä kuromaan umpeen välittömästi. Maiden tulee sopia toimista, joilla uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä ja energiatehokkuutta vauhditetaan jo ennen vuotta 2020.

“On täysin selvää, että EU:kin joutuu tiukentamaan vuoden 2030 tavoitettaan, joten myös Suomen kannattaa varautua paljon reippaampaan päästövähennystahtiin jo nyt”, huomauttaa ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen Greenpeacesta.

Vahingot ja menetykset korvattava – sopeutumiseen taattava tukea

Rikkaiden maiden on lunastettava lupauksensa ilmastorahoituksesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien peruuttamattomien vahinkojen korvaamista varten on luotava vahva mekanismi, järjestöt vaativat.

”Monissa maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo nyt, ja eniten kärsivät köyhien maiden asukkaat, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta”, muistuttaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

”Päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarve kulkevat käsi kädessä. Mitä hitaammin päästöjä vähennetään, sitä kalliimmaksi ilmastolasku tulee – myös Euroopassa. Nykytahdilla sopeutumiseen tarvitaan huomattavasti enemmän rahoitusta kuin mihin maat tällä hetkellä ovat sitoutuneet”, Biström jatkaa.

Teollisuusmaat sopivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 sadan miljardin dollarin vuosittaisesta ilmastorahoituksesta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Pelkkä kuuden vuoden takaisen rahoituslupauksen toistaminen …

Huhhuh! Historian toinen Power Shift Suomi -tapahtuma järjestettiin syyskuun lopulla, jolloin Aalto-yliopiston Design Factoryyn Otaniemeen kokoontui lähes sata ilmastonmuutoksesta huolestunutta ihmistä viikonlopun ajaksi. Ohjelmassa oli keskusteluja, työpajoja sekä tulevan ilmastotoiminnan ideointia. Vapaaehtoisten voimin järjestetyn tapahtuman tiimi on saanut hengähtää, ja nyt on aika jatkaa taistelua ilmaston puolesta.

Viikonloppu oli täynnä todella innostavia keskusteluja sekä uusia ideoita ja tuttavuuksia. Tapahtumasta voimaantuneena osallistujat ovat voineet lähteä mukaan ilmastotoimintaan ja tuoda siihen omat vahvuutensa ja ideansa samalla, kun monimuotoistuva toiminta kasvaa myös yhtenä liikkeenä. Osa esimerkiksi lähtee viemään Rahat pois fossiilisista -kampanjaa uusiin yliopistokaupunkeihin, kun taas toiset suunnittelevat kulttuurihäirinnästä ammentavia ilmastotempauksia. Osa puolestaan kehitti tapahtumassa uusia energiaan ja ruokaan liittyviä kampanjoita, osa liittyi ympäristöjärjestöihin.

Myös itse Power Shift Suomi -tapahtuma sai uudet tekijät uudelta paikkakunnalta ensi kerraksi: ensi vuonna tapaammekin näillä näkymin Forssassa! Siirtymällä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle yhä uusiin kaupunkeihin saamme ilmastoliikkeestä vahvemmin koko Suomen liikkeen.

Ilmastonmuutoksen etenemisestä saadaan jatkuvasti uutta ja yhä huolestuttavampaa tietoa. Tulemme kokemaan ilmastonmuutoksen seurauksia jo oman elämämme aikana, mutta voimme edelleen vaikuttaaa siihen, kuinka voimakkaiksi nämä seuraukset kehittyvät ja miten me niihin reagoimme. Siksi yhä laajeneva toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on elintärkeää. Ja tästähän Power Shiftissä on kysymys: ilmastoliikkeen voimistaminen tarvitsee uusia toimijoita ja toimintatapoja, ja toivomme, että olemme auttaneet tässä.

Tänä syksynä olemme ratkaisujen edessä myös kansainvälisen yhteistyön tasolla, kun maailman johtajat kokoontuvat Pariisiin päättämään seuraavasta ilmastosopimuksesta. Todellista ja oikeudenmukaista sopimusta vaativa kansanliike vahvistuu päivä päivältä, ja seuraava liikkeen voimannäyte on kansainvälinen People’s Climate March sunnuntaina 29. marraskuuta. Tuolloin osoitamme myös Helsingissä ja Suomessa vaatimuksemme ilmastopolitiikan muutoksesta. Suomalaisia ilmastoaktivisteja on myös lähdössä Pariisiin yhteisellä bussikuljetuksella, lähde sinäkin mukaan! (Lisätiedot ja ilmoittautumislomake täällä.)

Globaali ilmastoliike on jo osoittanut voimansa kampanjoinnissa arktisia öljynporauksia vastaan: heti Power Shiftiä seuraavana maanantaina saimme lukea ilahduttavia uutisia Shellin vetäytymisestä Arktikselta. Aktiivisella ja määrätietoisella toiminnalla voidaan todella estää ilmastotuhoa edistäviä hankkeita. Tästä on hyvä jatkaa myös Pariisissa – ja sen jälkeen.

Liisa Uimonen ja Marja-Liisa Helminen

Power Shift 2015 -järjestelytiimi…

Poikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti tänään yhteisen ilmastojulistuksensa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.

Joulukuussa järjestettävä Pariisin ilmastokokous voi järjestöjen mukaan olla tärkeä käännekohta ilmastokriisin ratkaisussa. Ratkaisut ovat olemassa, mutta nyt päättäjiltä tarvitaan rohkeutta. Uuteen ilmastosopimukseen tulee sisällyttää riittävät suunnitelmat tieteeseen perustuvista päästövähennystoimista, muutokseen tarvittavasta julkisesta rahoituksesta sekä korvausmenettelystä niille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten.

Ilmastojulistuksen (http://wwf.fi/mediabank/7731.pdf) on allekirjoittanut 16 eri järjestöä ja yhteisöä. Allekirjoittajina ovat ympäristö- ja kehitysjärjestöt, palkansaajajärjestöt, evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa, lääkärit sekä saamelaiskäräjät.

”Ilmastotutkijoiden mukaan tärkeintä on saada päästöt nopeaan laskuun ja pian, sillä jokainen poltettu öljy- tai hiilitonni vie meidät lähemmäs peruuttamatonta ilmastonmuutosta. Nykytilanne on täysin kestämätön. Pariisissa on sovittava toimista, joilla päästöjä leikataan nopeammin nyt heti, eikä vasta 2020 jälkeen, jolloin uusi sopimus astuu voimaan. Rahavirrat on ohjattava fossiilisesta energiasta puhtaaseen uusiutuvaan energiaan. Samalla ihmisten ja yhteisöjen oma energiantuotanto esimerkiksi auringolla ja tuulella on tehtävä mahdollisimman helpoksi”, vetoavat ympäristöjärjestöt.

Palkansaajajärjestöt odottavat oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen ja kestävämpään yhteiskuntaan.

”Palkansaajille on tärkeää, että kansalaisjärjestöjen asema turvataan Pariisin sopimuksessa ja ihmisoikeudet tunnustetaan laajasti sopimustekstin sisältö-osassa. Kokonaisuuteen pitää sisältyä myös oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa sekä reilun työn edistäminen”, toteaa SAK:n Pia Björkbacka palkansaajakeskusjärjestöjen puolesta.

Ihmisiä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten, on autettava sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uskonnolliset yhteisöt ovat korostaneet ilmasto-oikeudenmukaisuuden merkitystä.

“Ilmastonmuutoksesta kärsivät jo nyt heikoimmassa asemassa olevat. Heitä ovat muun muassa Tyynenmeren matalilla saarilla asuvat ja myös oman arktisen alueemme alkuperäiskansat, joiden perinteiset elinkeinot alueella nopeasti vaikuttava ilmastonmuutos vaarantaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden on kannettava vastuunsa ja maksettava ilmastovelkaansa”, huomauttaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon ympäristöasiantuntija Ilkka Sipiläinen. Julistuksen on allekirjoittanut arkkipiispa Kari Mäkinen.

Järjestöjen mukaan Suomen on hoidettava osuutensa ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhien maiden ilmastotoimia ja korvataan jo aiheutuneita vahinkoja.

“Kehitysyhteistyövarojen nimen muuttaminen ilmastorahoitukseksi ei tuo uutta rahaa, eikä ilmastonmuutosta hillitä tilastokikkailulla. Suomen on turvattava riittävä rahoitus sekä köyhyyden vähentämiseen että ilmastotyöhön. Esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisi jatkossakin korvamerkitä ilmasto- ja kehitysrahoitukseen”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Suomessa ilmastonmuutos voi vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa.

”Saamelaiset alkuperäiskansana tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuuriinsa sekä perinteisiin elinkeinoihin”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Julistuksen allekirjoittaneet lääkärit puolestaan muistuttavat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.

“Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan äärimmäisten lämpötilojen riskit sekä sään ääri-ilmiöistä johtuvat katastrofit. Vaikutukset satoihin, karjatalouteen, kalakantoihin ja tuhohyönteisiin voivat johtaa köyhyyteen, konflikteihin ja ilmastopakolaisuuteen. Mahdollinen muutos taudinaiheuttajien elinolosuhteissa voi lisätä infektiosairauksia Suomessakin”, arvioi Lääkärin sosiaalinen vastuu …

Power Shift Suomi -ilmastotapahtuma kokoaa tänä viikonloppuna yhteen yli 100 ilmastonmuutoksesta huolestunutta ja kampanjoinnista kiinnostunutta ihmistä ympäri Suomen. Tapahtuma järjestetään 25.-27.9. Aalto-yliopiston Design Factorylla Espoon Otaniemessä.

“Power Shiftissä rakennetaan entistä vahvempaa suomalaista ilmastoliikettä”, kertoo tapahtuman koordinaattori Mira Kajo. Power Shift Suomi on tapahtuma kaikille, joiden mielestä ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja on aika siirtyä kestävään yhteiskuntaan.

“Kansalaisyhteiskunnan rooli on myös tärkeä, kun Pariisin ilmastoneuvottelut eivät onnistuessaankaan ratkaise kaikkea. Poliittinen muutos tapahtuu, kun sitä vaaditaan”, korostaa Power Shiftin ohjelmavastaava Jenni Heikkinen.

Power Shiftin ohjelmassa puhujina ovat muun muassa EU:n komission
ilmastoasioiden pääneuvottelija Elina Bardram, kaupunkipoliitikko Kaarin Taipale, kansanedustaja Hanna Halmeenpää ja “Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset” -kirjan tekijä Jari Tamminen. Sunnuntain paneelikeskustelun vetäjänä toimii ympäristöaktivisti Mai Kivelä.(Katso ohjelmasta lisää täältä.) Lauantai-iltana on vuorossa myös eri järjestöjen kesken yhteistyössä järjestettävä ilmastotoimintapäivän tempaus Helsingin Teurastamolla.

Power Shift Suomea järjestää 350 Suomi ry. 350 Suomi on osa globaalia opiskelijalähtöistä kansalaisliikettä (350.org), joka edistää konkreettisia tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen yhteisötasolla, sekä pyrkii aktivoimaan nuoria vaikuttamaan heidän tärkeiksi katsomiinsa asioihin.

Lisätietoja:

Power Shift -koordinaattori Mira Kajo [email protected] p. 0405108761
Ohjelmavastaava Jenni Heikkinen [email protected] p. 0503030511

www.powershiftsuomi.org
https://www.facebook.com/powershiftsuomi

Lisätietoa 350 Suomesta:
www.350suomi.org
www.facebook.com/350suomi
Twitter: @350suomi…

Olin pitämässä 350 Suomen pöytää Maailma Kylässä –festareilla, kun paikalle sattui nuori ilmastosta kiinnostunut lukiolainen. Hetken juteltuamme hän mainitsi kirjoittaneensa esseen liittyen ilmastoneuvotteluihin – kuulemma surullisin ja masentavin essee, jonka hän on ikinä joutunut laatimaan. Päätelmään oli helppo yhtyä, vaikka kuinka halusin ilmastoaktivistina kannustaa ja valaa uskoa ilmastopolitiikkaan ja ennen kaikkea oman taistelun merkitykseen.

Joulukuussa Pariisissa pidetään ilmastokokous, joka tulee olemaan viimeinen mahdollisuus saavuttaa globaali sopimus sitovista, riittävistä ja yhteisistä päästötavoitteista. Samanaikaisesti ilmastoliikkeen usko neuvottelujen onnistumiseen on vaakalaudalla. Tärkeimpiä syitä on se, että kisa Arktiksen öljyesiintymistä vain kiihtyy.

Suomi on tällä hetkellä merkittävä pelaaja ilmastonmuutoksen kentällä juuri Arktiksen vuoksi. Tälläkin hetkellä Suomi on mahdollistamassa Shellin öljynporausta arktisella alueella valtio-omisteisen Arctia Shippingin jäänmurtajilla. Samaan aikaan toisella kädellä käydään ilmastoneuvotteluja, joiden tavoitteisiin Suomi ei selkeästi suhtaudu kovin vakavasti. Jos haluamme välttyä ilmastonmuutoksen vakavilta seurauksilta, ei vain osa, vaan kaikki arktinen öljy on jätettävä poraamatta. Jäänmurtajillamme ei pitäisi olla Arktikselle mitään asiaa.

Ilmastoneuvotteluja on varsin säälittävää seurata, mutta ilmastoliike on edistynyt harppauksin viime vuosien aikana. Samalla, kun luottamus poliittisiin päättäjiin on mennyt, usko alhaalta päin tulevaan muutokseen on vallannut alaa. Olemme vetäytyneet hetkeksi ja uusineet strategiamme ja samalla saaneet uusia liittolaisia esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä, alkuperäiskansoista ja kirkoista. Tuloksena on aiempaa vahvempi ja yhtenäisempi rintama, joka ei enää nojaa ilmastoneuvotteluihin ainoana väylänä muutokseen.

350 Suomi ry ja Power Shift Suomi -ilmastotapahtuma ovat mukana vahvistamassa kansalaisten rintamaa ja ilmastoliikettä. Tavallisten kansalaisten kouluttaminen ja kannustaminen ovat oleellisia keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Syyskuussa järjestetään jo toinen Power Shift Suomi -tapahtuma Espoon Otaniemessä. Tapahtumassa ja sen seurauksena luoduissa ideoissa ja ystävyyksissä vahvistetaan Suomen ilmastoliikettä. Ilmoittautuminen on käynnissä, tule mukaan!

Vahvalle ilmastoliikkeelle on erityisen suuri tarve paikallisesti. Haluamme välittää vahvan viestin Suomen valtiolle, että öljynporausta arktisella alueella ei tule tukea.

Korulauseita on kuunneltu jo pari vuosikymmentä. Meistä kaikista uhkaa tulla vallitsevan järjestelmän häviäjiä. Vaarana on, että menetämme kaiken.

Vuosi 2015 on ollut ilmastokampanjoinnin kannalta aktiivinen eri kampanjoiden ja globaalien toimintapäivien ansiosta, joista perjantai 3.7. ja arktisen öljynporauksen vastainen mielenosoitus on jälleen yksi.

Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia, ja ilmastoliikkeestä onkin vähitellen muotoutumassa vallankumouksellinen voima. Pariisin kokouksen lähestyessä valtiot julkistavat omia lupauksiaan päästövähennyksistä. Suomen tulee osoittaa edistyksellisyyttä myös kutsumalla murtajansa kotiin Arktikselta.

Mira Kajo
Power Shift -koordinaattori
350 Suomi ry
…

Saamelaisnuoret, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi ja Greenpeace vaativat, että suomalaiset jäänmurtajat eivät osallistu arktiseen öljynporaukseen ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen. Järjestöt osoittavat mieltään tänään Smolnan edessä, kun neuvottelut hallitusohjelmasta alkavat kello 13.

“Vaakalaudalla on arktisen alueen tulevaisuus ja alkuperäiskansojen elinehdot. Riskit ovat liian suuret, sillä me elämme maasta ja maa on meidän arvokkain perintömme tuleville sukupolville”, kiteyttää Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Ida-Maria Helander.

Suomalaisen valtionyhtiön Arctia Shippingin monitoimimurtajat Nordica ja Fennica ovat matkalla Arktikselle auttamaan Shelliä. Hiljattain Arctia tiedotti, että kolmas jäänmurtaja, Otso, muokataan Arktikselle sopivaksi ja aluksen on määrä osallistua öljynetsintään Arktiksella jo tänä kesänä.

Osallistuminen arktiseen öljynporaukseen on räikeässä ristiriidassa Suomen omien ilmastotavoitteiden kanssa.

”Emme saa jättää lapsillemme perinnöksi alati pahenevaa ilmastokriisiä. Ilmastopolitiikkamme ei voi olla niin lyhytnäköistä, että mahdollistamme uusien öljyvarantojen etsimisen”, toteaa Paula Sankelo Ilmastovanhemmat ry:stä.

Nordican ja Fennican sopimus öljy-yhtiö Shellin kanssa päättyy 2016. Otson vastikään solmittu sopimus taas on kaksivuotinen, mutta sisältää option kahdesta lisävuodesta.

Molempien sopimusten jatko tulee ajankohtaiseksi nyt alkavan hallituskauden aikana.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan kaksi kolmasosaa jo tunnetuista fossiilivaroista täytyy jättää käyttämättä, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. EU ja Suomi sen osana ovat sitoutuneet kahden asteen tavoitteeseen osana kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Lisätietoja:

Ida-Maria Helander, puheenjohtaja, Suomen saamelaisnuoret, 040 247 3551

Paula Sankelo, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, 050 409 3395

Olli Tiainen, Arktis-kampanjoitsija, Greenpeace Finland, 040 164 8606

Sarianna Mankki, Puheenjohtaja, 350 Suomi, 050 369 5680…

Päivitetty 21.2.2015

Olipas mainio tempaus ja valtava joukko laulajia! Kiitos kaikille! Mikäli et päässyt paikalle, katso alla oleva Ilmastovanhempien kuvaama video Helsingin tempauksesta. 

Helsingin Sanomat uutisoi tempauksestamme hiilikuplasta kertovan jutun yhteydessä. Hiilikupla on taloudellinen näkökulma hiilisijoitusten riskiin.

Tampereen tempauksessa jaettiin hiilinäytteitä grillihiilien muodossa ja Rahat pois fossiilisista -kampanjan esitettä. Hiilinäytteiden jako on konkreettiinen keino herättää ohikulkijoiden kiinnostus ja levittää tietoa kampanjasta.

Mitä seuraavaksi? Täältä voit aloittaa oman Rahat pois fossiilisista -kampanjan oman ylioppilaskuntasi, yliopistosi, kirkkosi tai eläkerahastosi sijoitusvarallisuuden siirtämiseksi pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä.

Lisää kuvia kansainvälisistä tempauksista löydät alla olevilta sivuilta:

Global Divestment Day: Europe, Eastern Europe, Caucasus, Central Asia (350.org Flickr)

Global Divestment Day: Best Of (350.org Flickr)

Täältä pääset seuraamaan sosiaalisen median päivityksiä tempauksista ympäri maailman: 

Go Fossil Free – Global Divestment Day

Video tempauksesta:

…

As awareness to #divest is spreading, practical solutions are needed. After 10 years of work on the ground in Mexico, India, Cuba, Mali, Haiti, Finland and more, the team behind GoSol.org, a Tampere-based startup, is taking practical steps to bring solar energy access to all – including those that currently can’t afford it.

Their technology is a multi-use energy source. It plugs directly into the sun and bundles its heat with mirrors, to produce high temperatures of up to 600°C. These solar ovens, water purifiers, fruit driers, and powerful cooking stoves are not only cheap and sustainable, but GoSol.org is putting together a crowd funding campaign to make this tech available to everyone on the planet for free. To find out more about what GoSol.org does and how you can get involved, visit http://www.GoSol.org

…