Ilmastonmuutos kärjistää eriarvoisuutta, IPCC:n raportti varoittaa
Ilmastonmuutoksen hinta käy sitä kovemmaksi, mitä kauemmin välttämättömiä toimia viivytellään, Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänään julkaisema raportti osoittaa. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat lisää kunnianhimoa myös Suomen ilmastotavoitteisiin.
…
Järjestöt: Hiiliteollisuus jyräsi ilmastotavoitteet Varsovan ilmastokokouksessa
Varsovan yliajalle venyneet ilmastoneuvottelut päättyivät pettymykseen lauantaina 23. marraskuuta. Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta kokous ei antanut lisäpontta päästöjen vähentämiselle tai riittävälle ilmastorahoitukselle.
Tiukkoja päästövähennyksiä vastustava kivihiili-, öljy- ja kaasuteollisuus oli kokouksessa vahvasti läsnä. Isäntämaa Puola järjesti kivihiiliteollisuuden kokouksen samaan aikaan ilmastoneuvotteluiden kanssa ja ilmoitti perustavansa energiapolitiikkaansa hiileen vuoteen 2060 asti.
”YK:n 19. ilmastokokous tullaan muistamaan Puolan sysimustana hiilikonferenssina. Ilmastokokouksessa esiteltyjen tutkimusten mukaan valtaosa olemassaolevista fossiilisista polttoainevaroista on jätettävä käyttämättä, jos ilmastokatastrofi halutaan välttää”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan Varsovan kokouksen epäonnistumisesta ovat vastuussa YK:n ilmastosopimuksen kaikki osapuolet.
Japani irtisanoutui päästövähennystavoitteistaan ja Australia ilmoitti jo kokouksen alussa, ettei aio antaa lisää rahaa ilmastotoimiin ja pyrkii heikentämään ilmastolainsäädäntöään. Kehitysmaaryhmän nousevat taloudet Kiina ja Intia tukkivat neuvotteluissa tien kohti kunniahimoista uutta ilmastosopimusta vuonna 2015.
Rikkaat maat luistamassa rahoituslupauksistaan
Samalla vesitettiin kehitysmaiden kynnyskysymykseksi nostama ilmastorahoitus. Teollisuusmaat eivät esittäneet konkreettisia askelmerkkejä siitä, miten kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitettu rahoitus nostetaan sovitulle 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.
”Teollisuusmaat pääsivät rahoitusvelvoitteistaan kuin koira veräjästä. Tämä tarkoittaa, ettei ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa kamppaileville ihmisille ole jatkossakaan luvassa riittävää tukea”, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje Kepasta.
“Rahaa on, mutta on eri asia, mihin se laitetaan. Valtiot tukevat ympäristölle tuhoisaa öljy- ja hiiliteollisuutta moninkertaisesti ilmastorahoitukseen tai uusiutuvaan energiaan nähden”, Purje jatkaa.
Kansainvälisen ilmastopolitiikan lohdutonta tilaa ei juuri paranna, että trooppisen metsäkadon torjumisesta saatiin sopu pitkän neuvottelun jälkeen. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä varten perustetaan mekanismi, jonka toiminta ja rahoitus jäivät vielä epäselviksi.
Suomen ja EU:n tiukennettava ilmastopolitiikkaansa
“Myös Suomen ja EU:n on katsottava peiliin. Nykyisellään EU:lla ei ole mitään merkittävää annettavaa neuvotteluissa. Siksi EU:lla ei ole voimaa vakuuttaa Kiinaa ja Intiaa siitä, että myös niiden on vähennettävä omia päästöjään lähivuosikymmeninä”, Purje sanoo.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen ilmastopolitiikka on vanhoista EU-maista toiseksi huonointa. Suomen tulee välittömästi nostaa päästövähennystavoitettaan ja säätää vahva ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten johdonmukainen ja ennustettava toteutuminen, järjestöt vaativat.
Varsovassa nähtiin myös ennennäkemätön ulosmarssi, kun neuvottelujen hitaaseen etenemiseen turhautunut joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä käveli ulos ilmastokokouksesta torstaina 21. marraskuuta.
Varsovassa ei päätetty riittävän tiukkaa aikataulua, jolla maiden on ilmoitettava päästövähennystavoitteistaan ennen Pariisin kokousta vuonna 2015.
“Järjestöt vaativat entistä voimakkaammin likaisen energian käytön lopettamista myös Suomessa, jotta emme ajaudu tulevaisuuteen, jossa hirmumyrsky Haiyanin kaltaiset tapahtumat ovat arkipäivää”, Bruun sanoo.
Medialle tiedoksi
– Yhteenveto ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteista Varsovan ilmastokokoukselle
ja kokousta seuraava blogi: http://ilmasto.org/varsova
– Puolan pääkaupungissa Varsovassa 11.-23.11. 2013 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, …
Varsovan ilmastokokous – katastrofi toisensa jälkeen
Ensin kävi ilmi, että isäntämaa Puola järjestää ilmastokokouksen aikana konferenssin myös hiiliyhtiöille. Ja että ilmastokokouksen pääsponsoreina toimivat hiili- ja lentoyhtiöt. Sitten Puola erotti kokouksen puheenjohtajana toimivan ympäristöministerin, joka ei ajanut hiiliyhtiöiden etuja tarpeeksi ponnekkaasti.
Kehitysmaiden G77-ryhmä käveli ulos ilmastonmuutoksen vahinkojen korvaamista koskevista neuvotteluista.
Tänään ulosmarssivuorossa olivat kansalaisjärjestöjen edustajat. 800 edustajaa koki, että he voivat vaikuttaa ilmastokatastrofin estämiseen paremmin YK-neuvottelujen ulkopuolella.
Neuvotteluista poistuivat myös kansainvälisten Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin delegaatiot.
Suomen Maan ystävät, Greenpeace ja 350 julkaisivat aiheesta alla olevan tiedotteen, jossa ulosmarssin syitä avataan tarkemmin:
Ulosmarssi Varsovan ilmastoneuvotteluista: päättäjien kuunneltava ihmisiä, ei fossiiliteollisuutta
Sadat ilmastoaktivistit marssivat torstai-iltapäivänä 21.11. ulos Varsovan ilmastoneuvotteluista. Neuvotteluista poistuivat myös Maan ystävien, Greenpeacen ja 350.orgin kansainvälisiin verkostoihin kuuluvat kansalaisjärjestödelegaatiot. Ulosmarssiin osallistui useita liikkeitä ja järjestöjä, muun muassa Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC, WWF, Oxfam, ActionAid, Pan-African Climate Justice Alliance, Bolivian Platform on Climate Change ja Jubilee South (APMDD). Ulosmarssijat edustavat todellisia ilmastotoimia vaativia miljoonia ihmisiä ympäri maailman.
Ulosmarssiin osallistuneet järjestöt arvostelivat neuvotteluja siitä, että suuret fossiilienergiayhtiöt ovat saaneet runsaasti tilaa. Neuvottelujen isäntämaa Puola on yhdessä sponsoriyritysten kanssa käyttänyt neuvotteluita hyväkseen muun muassa ilmastonmuutoksen ja kivihiilen haittoja vähätelläkseen. Osa kehittyneistä maista on samaan aikaan jopa heikentänyt aiempia riittämättömiä lupauksiaan päästöjen vähentämiseksi.
“Neuvottelijoilla Varsovan kokouksessa ei näytä olevan mitään käsitystä siitä, miten kiireellisestä ja vakavasta asiasta on kysymys. Hallitusten venkoilu ei vastaa ilmastohaasteen mittasuhteita millään mittarilla”, sanoo Suomen Maan ystävien puheenjohtaja Jonas Biström.
Maan ystävät ja Greenpeace marssivat ulos nyt käynnissä olevasta kokouksesta, ei koko kansainvälisestä ilmastoneuvotteluprosessista. YK:n ilmastoneuvottelut ovat edelleen ainoa globaali ja demokraattinen ilmastopolitiikan foorumi, ja tarve sille on yhä olemassa.
“Tulevissa osapuolikokouksissa eri maiden neuvottelijoiden on kuunneltava ihmisten vaatimusta ilmastokatastrofin pysäyttämisestä, ei menneisyyteen lukkiutuneita yrityksiä. Politiikassa, taloudessa ja elämäntavassamme tarvitaan suunnanmuutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa,” toteaa Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.
Suomen Maan ystävät, Greenpeace ja 350 Suomi odottavat myös Suomen hallitukselta uusia ulostuloja kansainvälisten neuvotteluiden edistämiseksi. Suomen tulee pikimmiten tarkistaa päästövähennystavoitteitaan ilmastotieteen mukaisiksi ja säätää vahva ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten johdonmukainen, vaikuttava ja ennustettava toteuttaminen.
Lisätiedot:
Jonas Biström, puheenjohtaja, Maan ystävät, [email protected], 044 021 6668
Kaisa-Reeta Koskinen, energiavastaava, Greenpeace, [email protected], 040 7641 012
Sarianna Mankki, 350 Suomi, [email protected], 050 3695 680
Kuva: Luka Tomac, Friends of the Earth Europe…
350 Suomi aloittaa toimintansa
Tervetuloa 350 Suomen sivuille!
350 Suomi on osa globaalia liikettä ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tarvitsemme motivoituneita tyyppejä, jotka haluavat toimia asian hyväksi. Kampanjoimme tällä hetkellä suurimmissa yliopistokaupungeissa, ja tavoitteena on laajentaa toiminta koko maahan. Jos haluat vaikuttaa, ota yhteyttä, meitä kaikkia tarvitaan ilmastokriisin ratkaisemisessa! Lisätietoa