Ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvat perustavat ajatuksensa usein väittämiin, että ilmastonmuutoksen näkeminen on mahdotonta. Eri tiedetahojen kippuroita ja käyriä voidaan esittää halutussa ulkoasussa ja kulloiseenkin tarpeeseen sopivalla tavalla. Aikajanaa säätämällä ilmastonmuutos on jopa helppoa sivuuttaa. Ilmastonmuutokseen uskova ja sitä esittävä tiedeyhteisö on tosin itsekin ampunut itseään jalkaan luomalla kaavioita, joiden on helposti huomattu liioittelevan esittämäänsä asiaa. Yksi sellaisista oli lepäävää jääkiekkomailaa kuvaava viivakaavio, missä kuvataan ilmaston lämpötilan pysyneen suhteellisen samanlaisena viimeisten tuhansien vuosien ajan (mailan varsi), mutta kääntyneen voimakkaaseen nousuun 1800 luvulta lähtien (mailan lapa).
Ilmastonmuutosta mitataan puiden, maaperän ja esimerkiksi jäätiköiden vuosirenkaista, ja viimeisten tutkimusten mukaan tietoja on voitu yhdistää luotettavasti jo useiden tuhansien vuosien taakse. Ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvat kaivelevat annettuja arvoja ja dataa innokkaasti ja takertuvat jokaiseen yksityiskohtaan, mikä kumoaisi esitetyn todisteen ilmastonmuutoksen todellisesta tilasta. Jos jääkiekkomaila kuvaajana onkin ehkä aavistuksen liioiteltu malli ilmaston lämpenemiselle, niin onko sillä väliä? Tiedeyhteisötkin ovat nykyään osittain markkinoiden armoilla ja tuloksien on oltava joskus näyttäviä. Huolestuttavampia ovat tiedeyhteisöjen ”tilaustyöt”, jolloin tutkimuksen sponsori saa tilaamansa tuloksen asiasta kuin asiasta. Tämä jos mikä rapauttaa koko tieteen uskottavuuden.
Grönlannin jäätikkö sulaa vuosi vuodelta kiihtyvällä tahdilla. Vuonna 2003 hiihdimme vetten päällä yli Grönlannin jäätikön.
Voiko ilmastonmuutosta nähdä?
Olen reissannut elämässäni noin 5000 kilometriä hiihtäen ja kävellen pitkin arktisia alueita, eli juuri siellä missä kasvihuoneilmiön sanotaan vaikuttavan voimakkaimmin. Olen katsellut hupenevia jäävirtoja Huippuvuorilla ja sulavaa jäätikköä Grönlannissa.
Huippuvuorten jäätiköiltä laskeutuvien jäävirtojen muutoksen ovat selvästi nähtävissä normaaleilta vaelluskartoiltakin. Jäätikön vanhat mereen laskeutuvat jäävirrat ovat ulottuneet 1960 ja 1970 luvuilla paljon kauemmaksi merelle, kuin nykyään. Samankaltaisia tuloksia on nähtävissä Alpeilla. Mutta mitä merkitsee 40 tai 50 vuotta ilmastonmuutoksen suhteen?
Huippuvuoret Hockstretterbreen. pic. Norsk Polar Institut
Grönlannin jäätiköllä olen asunut yhteensä neljä kuukautta parilla eri reissulla. Grönlannin jäätikkö on ystävällinen paikka telttailla ja selvisin retkistä vailla suurempia fyysisiä kolhuja. Olen tutkinut harrastuksenani suomalaisten arktisten retkikuntien toimia viimeisten 50 vuoden ajalta. Ensimmäinen arktinen retkikunta yli Grönlannin jäätikön oli vuonna 1966 ja sillä juhannukseen päättyneellä matkalla ei nähty yhtäkään jäätikön päälle sulamisvesistä muodostunutta järveä. Matkan hurjat -50 asteen pakkaslukemat ja myrskyt tuntuvat tämän päivän retkeilijästä käsittämättömiltä. Toisaalta matkan pituudeksi on ilmoitettu 700 kilometriä, vaikka nyt satelliittikuvista mitattuna matka ei voinut olla yli 560 kilometrin pituinen. Ehkä mittaustekniikoissa on eroja lähimenneisyydessäkin.
Vuonna 2003 ja 2008 olin itse reissuilla Grönlannin jäätiköllä. Molemmilla kerroilla jouduin reissukaverin kanssa uskomattomiin vesileikkeihin sulamisvesien kanssa. 2010 eräät arktisia reissuja tekevät ystäväni makasivat yli 30 päivää teltassa pitäen sadetta. Grönlannin jäätiköllä. Mutta mitä merkitsee 10, 15 tai 50 vuotta ilmastonmuutoksen suhteen?
Jäätikön laittamilla voi nähdä missä on maailman alku ja juuri. Huippuvuoret 2007.
Grönlannin jäätiköllä vierailin myös useilla tutkimusasemilla, joiden pääasiallinen tehtävä on tulkita ilmastonmuutosta vertailevin menetelmin. Näiden tutkimusasemien jäänkairausnäytteiden tulokset ulottuivat luotettavasti noin 150 000 vuoden päähän. Mutta mitä merkitsee edes 150 000 vuotta ilmastonmuutoksen suhteen?
Ilmastonmuutoksen voi nähdä. Mutta sitä pitää osata katsoa oikein. Pitää osata lukea tiedeyhteisöjen tuloksia kriittisesti ja katsoa lähelle ja samaan aikaan kauas. Ja vielä molempiin suuntiin.
Jäävuoria ”poikii” kiihtyvällä tahdilla Ilulissatin vuonosta. Ilulissat, Grönlanti 2008
Ilmastonmuutoksen tärkein vaikutus on ihmismielen ilmastonmuutos, missä yhteisö siirtyy hitaasti kohden kestävämpää yhteiskuntaa. Tähän ei päästä yhden merkittävänkään tutkimuksen voimin, eikä kahdenkaan. Tutkimukset voivat ehkä auttaa yhteiskuntaa oikeaan suuntaan, mutta tärkein vaikutus kasvihuoneilmiön ehkäisemiseksi löytyy yleissivistyksen leviämisellä ja levittämisellä globaalisti. Henkinen ilmastonmuutos on välttämättömyys.
Teksti ja kuvat Pete Mäkelä. Kirjoitus liittyy lokakuussa pidettävään Power Shift Suomi tapahtumaan missä Pete pitää 2.10.2016 esitelmän – Voiko ilmastonmuutosta nähdä?